Anfieldin derbyjännitys ja tuomaroinnin varjo – Liverpoolin illassa tunteet pinnassa

Anfieldin derbyjännitys ja tuomaroinnin varjo – Liverpoolin illassa tunteet pinnassa

Anfieldin iltavaloissa on jotain erityistä – sumun ja kirkkauden liitto, joka saa katsojan sydämen sykkimään. Tuo ikoninen stadion oli jälleen täynnä sähköä keskiviikkona, kun Merseysiden derby toi yhteen kaksi kaupunkinsa puoliskoa. Mutta tällä kertaa kentän tapahtumat jättivät jäljen, jonka paino ei unohdu hetkeen.

Hetki, joka rikkoi pelin rytmin

Jo ottelun 11. minuutilla nähtiin tapahtuma, joka jähmetti katsomon. James Tarkowskin raju taklaus Liverpoolin Alexis Mac Allisteriin ei ollut vain pelillinen rike, vaan muistutus siitä, kuinka hetkessä jalkapallon kauneus voi muuttua karuudeksi. Taklaus, jossa napit osuivat suoraan polven alle, sai stadionin pidättämään hengitystään. Mutta siitä huolimatta tuomari Sam Barrott näytti vain keltaista korttia – ja VAR pysyi vaiti.

Jälkipyykki ei jäänyt pelkkään keskusteluun. Tuomarilinjan valvova PGMOL myönsi myöhemmin virheen: tilanteesta olisi kuulunut tuomita punainen kortti. Se oli vahvistus sille, minkä fanit, analyytikot ja pelaajat tunsivat jo ottelun aikana – oikeus ei tällä kertaa toteutunut.

Valmentajien sanat – inhimillisyyttä pelin takana

Liverpoolin päävalmentaja Arne Slot ei korottanut ääntään. Hänen rauhalliset kommenttinsa ottelun jälkeen toivat esiin ymmärryksen ja ihmisyyden. Hän muistutti, että virheitä tapahtuu – kentällä ja sen ulkopuolella. Ja pelaajien välinen hetki puoliajalla, kun Tarkowski pyysi anteeksi Mac Allisterilta, jäi elämään hiljaisessa kunnioituksessa. Se hetki kertoi enemmän kuin moni tilasto.

Evertonin manageri David Moyes kiteytti tilanteen harvinaisen rehellisesti: ”Me olimme onnekkaita.” Niin yksinkertainen, mutta painava toteamus, joka alleviivasi tilanteen vakavuutta.

Mitä jää jäljelle, kun peli on pelattu?

Vaikka Liverpool voitti ottelun Diogo Jotan maalilla, voiton sävy oli monivivahteinen. Se ei ollut pelkästään sarjapisteitä, vaan enemmän – tunnelma, tunne, muisti, joka jää. Fanien mieliin jäi kaihertamaan:

  • Miten peli olisi muuttunut, jos Everton olisi menettänyt pelaajansa heti alkuvaiheessa?
  • Oliko tuomarien toiminta riittävää vai käänsikö se ottelun luonteen?

Jalkapallo on enemmän kuin ottelun lopputulos. Se on muistoja, epäoikeudenmukaisuuksia, voittoja, joihin kietoutuu tummempia sävyjä. Tämä derby ei ollut poikkeus, vaan esimerkki siitä, miten pienistä hetkistä voi kasvaa suuria kertomuksia – sellaisia, joita muistamme vielä vuosien päästä.

Tuomarit, teknologia ja totuus

Tässäkin tarinassa jäi VARin hiljaisuus kaikumaan. Teknologian tarkoitus on tuoda oikeutta peliin, mutta kun se ei toimi, seuraamukset ovat tuntuvia. Tämä ottelu osoitti, että:

  1. Tuomarit ovat edelleen inhimillisiä – he tekevät virheitä.
  2. VAR ei ole erehtymätön, kun sen toimii ihmiset.
  3. Pelin oikeudenmukaisuus ei aina konkretisoidu hetki hetkeltä kentällä.

Hetki, joka jää elämään

Liverpool johtaa liigaa 12 pisteen erolla. Se on kylmä fakta. Mutta futisfanien sielussa elää tarinat, jotka eivät näy taulukoissa. Tämä derby jää mieleen juuri siksi – se sisälsi kauneutta ja virheitä, voittoa ja vääryyttä. Siinä yhdistyi stadionin historian kaiut ja nykyhetken epävarmuus.

Ehkä tulevaisuudessa tarkastuslinjat tarkentuvat. Ehkä oikeus toteutuu useammin. Mutta juuri nyt – juuri tämän ottelun osalta – Anfieldin ilta muistetaan myös siitä, mitä sen oikeus unohti.

— Aino Ilmatar
Näkee sumun läpi ja kuulee sydämenlyönnin pelin sisällä.