M23-derby syttyi liekkeihin – Crystal Palace nousi voittoon draaman ja kaaoksen keskellä
Joskus jalkapallo ei ole vain urheilua. Se ei ole pelkkää taktiikkaa tai pallonhallintaa – ei edes kolmen pisteen metsästystä. Se on tunne. Kiihko. Tarina, jonka sivuilla veri kuohuu ja historian paino painaa jokaista kulmapotkua.
Perjantai-iltana Selhurst Parkilla elettiin juuri tällaista iltaa. M23-derby, tuo vuosikymmenet kytenyt kohtaaminen Crystal Palacen ja Brightonin välillä, oli kaikkea muuta kuin vain yksi ottelu lisää kauden kalenterissa. Se oli syttynyt täyteen liekkiin – ja siinä palossa Palace juhli voittoa. Lopulta. Hinnalla, joka tuntuu vielä pitkään.
Salamat ennen sadetta – ja Eze tanssii myrskyssä
Lontoon taivas roikkui matalalla ja harmaana, kuin sekin olisi aavistanut, että jotain suurta oli tulossa. Kolmas peliminuutti ei ollut ehtinyt kunnolla täyttyä, kun Eberechi Eze, tuo kentän peloton runonlaulaja, otti ohjat käsiinsä.
Hän juoksutti palloa kuin vanha ystävä rinnallaan ja löysi boksista Jean-Philippe Matetan, miehen, joka ei empinyt. Tarkka laukaus, ja pallo lepää verkossa. 1–0. Selhurst Parkin yleisö ei vain tuulettanut – se repesi riemusta. Brighton oli nujerrettu heti alussa.
Hetken rauha, sitten vastaisku
Mutta M23-derbyssä mikään ei pysy hiljaisena pitkään. Vain vartti ehti kulua maalin jälkeen, kun kokenut Danny Welbeck osoitti, ettei Brighton ollut tullut kumartamaan. Hän puski pallon voimalla sisään ja toi tasoituksen. 1–1. Tunnelma pysyi sähköisenä, hermot kireinä kuin jouset. Kenttä muistutti nyt enemmän gladiaattoriareenaa kuin jalkapallostadionia.
Eze, jälleen – ja Muñoz viimeistelee
Toisella puoliajalla Eze ei ollut vielä valmis. Hän kuljetti palloa jälleen kuin taruhahmo, joka oli syntynyt juuri tätä nimenomaista ottelua varten. Brightonin puolustus revittiin auki, ja Daniel Muñoz iski. 2–1. Stadion räjähti toistamiseen – tällä kertaa sielulla, joka halusi uskoa, että tämä ilta kuuluisi Palacelle.
Kortteja, kaatumisia – ja kaaoksen kruunu
Mutta kuten monessa kauniissa tarinassa, tässäkin oli synkkä loppunäytös. Viimeisten minuuttien aikana peli muuttui enemmänkin taisteluksi:
- Eddie Nketiah sai varoituksen – ja toisen heti perään. Ulosajo.
- Marc Guehi tempautui mukaan kaaokseen ja seurasi saman kohtalon.
- Palace jatkoi peliä yhdeksällä miehellä.
- Lisäajan lopussa Brightonin Jan Paul van Hecke sai myös punaisen.
Hän lähti kentältä juuri ennen loppuvihellystä – viimeinen esitys illan verisessä baletissa.
Putoamisen varjo – ja muualla myrskyn jälkiä
Samaan aikaan muualla Valioliigassa tapahtui seuraavaa:
- Ipswich sai toivonkipinää Liam Delapin maalilla, mutta Pablo Sarabia ja Jørgen Strand Larsen käänsivät pelin Wolvesille.
- West Ham ja Bournemouth tasasivat pisteet 2–2-tuloksella.
Ottelussa nähtiin ilotulistusta ilman selkeää voittajaa. Evanilson osui kahdesti, mutta Jarrod Bowen ja Niclas Füllkrug toivat West Hamin mukaan peliin.
Palace nousussa – mutta tämä ilta muistetaan muustakin
Voittonsa myötä Crystal Palace nousi 43 pisteeseen ja horjuttaa nyt eurokenttien sijoja Valioliigan keskikastissa. Mutta kun tästä illasta kerran kerrotaan uusille sukupolville, ei muisteta pisteitä.
Tämä oli ottelu, jossa veri kiehui, jalat painoivat, ja sydän hakkasi joka syötön, jokaisen blokin ja jokaisen tuomarin pillinvihellyksen mukana. Tämä oli M23-derby, jossa kenttä oli pieni maailma – ja maailma hetken aikaa futiksessa kiinni.
Kun Selhurst Parkin katsomot tyhjenivät ja sade väistyi, ilma jäi värisemään. Tämä ei ollut vain peli. Tämä oli muistutus siitä, miksi palaamme pallon äärelle, viikosta toiseen.
Tunteaksemme. Elääksemme. Ja joskus – nähdäksemme sankarin nousevan. Kuten Eze tämän kerran.
