Tottenhamin tulevaisuus vaakalaudalla – hiljaisuus ennen myrskyä Spursin leirissä
Pohjois-Lontoossa, valkoisten paitojen kaupunginosassa, tunnelma on tällä hetkellä pysähtynyt – ei kuitenkaan rauhallinen pysähdys, vaan sellainen hermostuttava hiljaisuus, joka laskeutuu juuri ennen myrskyä. Tottenham Hotspur, tuo historian ja intohimon sävyttämä seura, seisoo kuin merellä ilman kompassia. Kaikki näyttää paikoilleen jumiutuneelta, eikä kukaan oikein tiedä, mihin suuntaan laiva on seuraavaksi kääntymässä.
Telegraphin tuoreen raportin mukaan Tottenhamin siirtosuunnitelmat ensi kesälle ovat jäissä. Koko kesäikkuna – englanniksi transfer window – on kuin tyhjä luonnosvihko, jossa ei vielä ole uskallettu piirtää ensimmäistäkään viivaa.
Ja syy? Ange Postecoglou.
Postecogloun nimi tarkoitti vielä vuosi sitten uutta alkua. Australian auringosta saapunut valmentaja vakuutti fanit heti tyylillään: rohkeaa, hyökkäyorientoitunutta jalkapalloa, joka uskoi enemmän mahdollisuuksiin kuin rajoituksiin. Hänen johdollaan Spurs näytti hetkellisesti uskaltavan unelmoida isosti – päästään vihdoin irti varovaisuudesta, pelkästään tulokseen takertuvasta jalkapallosta.
Mutta kuten usein käy, unelmien ja todellisuuden välissä on matkaa. Tulokset alkoivat horjua, ja liekki fanien sydämissä alkoi hiipua. Spurs on tällä hetkellä sarjataulukon keskivaiheilla: ei eurokentillä, ei tyhjän päällä, mutta ei missään vakiintuneessa suunnassakaan.
Strategian puute ja sen seuraukset
Seuran nykyinen strategia vaikuttaa olevan yksinkertainen:
- ”Odota ja katso” -mentaliteetti
- Valmennuslinjan epäselvyys
- Päätöksenteon viivästyminen tärkeistä siirroista
Tämä epäselvyys heijastuu joka suuntaan. Ilman selkeää komentoketjua ei voida myöskään houkutella uusia pelaajia tai vahvistaa tulevaa kautta. Koko organisaatio seisoo tyhjän päällä – siirtomarkkinoilla, harjoitussuunnitelmissa ja faniyhteisön toivossa.
Postecogloun asema ja sen vaikutukset
Postecogloun kohtalo on edelleen epäselvä. Mikäli kausi päättyy ilman eurokenttiä, Spursin johto voi olla pakotettu pohtimaan seuraavia askelia. Uuden valmentajan tuominen tarkoittaisi:
- Uusi pelifilosofia
- Uusi rakennusprojekti
- Pelaajamateriaalin muokkaaminen muutokseen sopivaksi
Tämä taas tarkoittaa, että jokainen päätös viivästyy entisestään. Muutosten aallokossa myös fanit jäävät epävarmuuden varjoon. Jotkut pelkäävät tylsää pragmaattista takaisin paluuta, toiset haaveilevat rohkeasta, kunnianhimoisesta tulevaisuudesta.
Toivon kipinä
Yksi asia kuitenkin vielä elää: toivo. Tottenhamiin uskovat eivät ole täysin luopuneet unelmasta. Eurooppa-liigassa voi vielä tapahtua ihmeitä. Mikäli Spurs raivaa tiensä voittoon, matka eurokentille aukeaa toista kautta pitkin.
Se vaatii:
- Kaikkensa antavan joukkueen
- Takuuvarman taktisen suunnitelman
- Johtajuutta ja selkärankaa
- Ripauksen onnea
Hiljaisuuden keskeltä suuntaan?
Kysymys on lopulta tämä: uskooko Tottenham, että nykyinen valmentaja pystyy kuljettamaan projektia eteenpäin? Vai onko jo tehty päätös – mutta sitä ei vielä ole sanottu ääneen?
Fanien mielissä kysymykset vain kasvavat. Ja samalla stadionin laulu kaikuu:
”Oh when the Spurs go marching in”
He laulavat sitä yhä, vaikka eivät enää tiedä, minne ovat marssimassa.
Tottenhamin kesä ei ole vielä täällä. Mutta lupaus siitä – se hento väre lämpimässä tuulessa – tuntuu jo kulman takana. Ja parhaat tarinat? Ne syntyvät usein juuri ennen myrskyä.
