Eero Markkanen johdattaa PK35n uuteen nousuun sydämellä ja kokemuksella
Kuumana kevätaamuna seisoo PK-35:n kapteeni Eero Markkanen Pihlajamäen kentän laidalla kuin mies, joka on nähnyt paljon – ja silti palannut takaisin lähtöpisteeseen. Katseessa on päättäväisyyttä, liikkeissä rauhaa. Hän näyttää mieheltä, joka tietää, milloin peli ei ole vain peliä, vaan jotain enemmän.
Paluu juurille
Markkanen ei kaipaa esittelyjä. Hänen uransa on vienyt hänet muun muassa:
- Real Madridin varjopuolille
- Tukholman stadionvaloihin
- Saksan kylmiin kenttiin
Mutta nyt hän on palannut kotimaahan, PK-35:n kapteeniksi – ei torvien saattelemana, vaan hiljaisesti, yhtä määrätietoisena kuin aiemminkin. Hän tietää, mitä on hävitä – ja mitä on nousta uudelleen.
Pitkä kevät ja uudet kasvot
Kauden alku on tuntunut ikuisuudelta. Pre-seasonin mitta on venähtänyt vuodenaikojen tasolle. Markkanen myöntää:
“Pre-season! Siis se on ollut TODELLA pitkä.”
Mutta ajan myötä joukkue on rakentunut uudestaan. Uusi valmentaja, Tiago Santos, toi mukanaan vahvan äänen, kurinalaisuuden ja ripauksen hullua runollisuutta.
“Tiago on kova. Hän vaatii aina parasta. Mutta just siksi me ollaan nyt tosi yhtenäinen porukka,” Markkanen sanoo.
Yhteinen suunta, yhteinen nälkä
Vaikka PK-35 ei ole täynnä supertähtiä, se on täynnä nälkää. Uusia nimiä – Eino-Iivari Pitkälä, Maximo Tolonen, Umar – jakavat yhteisen päämäärän.
“Me tehdään ne raskaat juoksut toisten vuoksi,” Markkanen kertoo.
Nämä sanat eivät ole pelkkää puhetta – ne on juostu ja eletty todeksi harjoituksissa ja epätoivon hetkillä.
Uusi koti Mustapekka Areenalla
Vanha kotikenttä jäi taakse lisenssivaatimusten vuoksi, mutta Mustapekka Areena Oulunkylässä on tarjonnut uuden alun.
“Pihliksen kenttä… se on aika paska,” Markkanen sanoo nauraen. “Mutta Ogelin nurmi sopii meille. Se on meidän tyyliin parempi.”
Uusi kenttä on enemmän kuin paikka – se on mahdollisuus. Ehkä jopa kauden hiljainen sydän.
Viime kauden haamut
Viime kausi jätti jälkensä. PK-35 menetti pisteitä lisäajalla, kärsi katkeroita tappioita. Se tuntui jopa absurdilta sarjalta epäonnea.
“Se alkoi jo naurattaa,” Markkanen myöntää. Nyt haamut ovat ehkä poissa. Harjoitusottelut keväällä osoittivat, että he jaksavat taistella loppuun asti.
Kapteeninnauhan paino
Ensimmäistä kertaa urallaan Markkanen kantaa virallisesti ykköskapteenin nauhaa.
“En oo aina ollut se, joka huutaa. Mutta nyt johdan myös äänelläni – en vain esimerkillä.”
Nauha ei ole pelkkä kangaspala. Se on vastuu. Ja Markkaselle se on myös kutsu vielä kerran johtaa tarinaa.
Viimeinen matka?
Markkanen ei etsi enää Euroopan huippuliigoja. Hän etsii jotakin muuta, ehkä syvempää. Jalkapallon todellista ydintä.
“Se on sydän. Se on sielu,” hän kuvailee.
Hän ei vain pelaa – hän rakentaa uutta nousua. Inspiroi nuorempia. Ilmentää sitä, mitä jalkapallon kuuluu olla.
Nousun kutsu
Kun PK-35 avaa kautensa FC Lahtea vastaan Mustapekka Areenalla, kyse ei ole vain pelistä. Kyse on toivosta, kokemuksesta ja intohimosta.
- Suurista unelmista pienen seuran sisällä
- Kokemuksen ja nuoruuden liitosta
- Kapteenista, joka antaa kaikkensa, vielä kerran
Nousu ei ole varma. Mutta uskallus yrittää on jo itsessään voitto.
– Ilona Louhi (Rakkaudesta punamustaan & kirjoitettuun sanaan)
