Axel Tuanzebe haastaa Manchester Unitedin oikeuteen vakavista hoitovirheistä – tarina hiljaisuudesta ja oikeuden etsimisestä
Jokaisella urheilijalla on oma tarinansa. Kaikki eivät ole voitonkulkuja tai parrasvalojen loisteessa kerrottuja sankaritarinoita. Joidenkin tarinat jäävät pukuhuoneiden hämäriin nurkkiin – hetkiin, joilla ei ole maaleja tai juhlia, vaan kipua, hiljaisuutta ja kokemuksia, jotka rapisevat näkyvistä ennen kuin kukaan ehti niitä huomata.
Axel Tuanzeben tarina on juuri tällainen. Se ei ole vielä päättynyt, mutta sillä ei ole toistaiseksi onnellista käännettä. Nyt se on saanut uuden luvun – sen, joka vie peliä kentältä oikeussaleihin.
Heinäkuussa 2022, kun Englannin jalkapallokesä kiehui spekulaatioista ja siirtouutisista, Tuanzeben ura pysähtyi. Se ei ollut dramaattinen loukkaantuminen, ei räjähtävä taklaus tai tuskaiset huudot. Se oli hiljainen hetki harjoituksissa, sellainen jonka vain pelaaja itse tuntee kunnolla. Seurauksena: 195 päivää poissa kentältä. Yli puoli vuotta hiljaa taustalla, kameravalojen ulkopuolella.
Kolme vuotta myöhemmin, Tuanzebe on päättänyt, ettei aio enää vaieta.
Oikeustaistelu seuraa vastaan
Hän on haastanut entisen seuransa, Manchester Unitedin, oikeuteen. Syynä? Väite, että seura epäonnistui vakavasti hänen loukkaantumisensa hoidossa. Että hänet jätettiin yksin. Että keho, josta hänen uransa riippuu, vietiin pois hänen kontrollistaan – ja seura käänsi selkänsä.
Kysymyksessä on enemmän kuin vain yksi loukkaantuminen. Tämä on tarina luottamuksesta, joka rakoili. Kentästä, joka ei ollutkaan turva. Tuanzebe hakee nyt miljoonakorvauksia, mutta ehkä vielä tärkeämpää – oikeutta. Hän haluaa myös sitä, mitä moni urheilija toivoo silloin kun peli ei suju: tunnetta, että seura tukee, että sinulla on väliä muuallakin kuin tulostaululla.
Manchester United suurennuslasin alla
Eikä tämä ole kuka tahansa seura. Tämä on Manchester United – nimi, joka painaa enemmän kuin suurin osa jalkapallomaailmaa. Yli 150 vuotta historiaa, kerrostuneita legendoja ja imago, jolla sytyttää tunteita ympäri maapallon. Mutta ehkä juuri siksi tämä tapaus osuu kovempaa. Koska jos jotain tällaista väitetään tapahtuneen jättiseuran sisällä, mitä se kertoo pienemmistä kulisseista?
Tuanzeben polku ja painava puheenvuoro
Tuanzebe, nyt 27-vuotias, syntyi Kongossa mutta varttui Englannissa. Hän teki debyyttinsä Unitedin edustusjoukkueessa jo vuonna 2017. Silloin häntä pidettiin yhtenä uuden sukupolven lupaavista puolustajista – vankka, rauhallinen ja monipuolinen. Hän kiersi lainalla Aston Villassa ja Napolissa, viime kaudella pelasi Ipswichissä ja nykyään rakentaa uraa uudelleen Burnleyssa. Nyt hänen äänensä kaikuu kuitenkin toisaalla – ei kentällä, vaan oikeussalissa.
BBC:n mukaan pelaaja on kertonut lakimiehensä kautta:
“Minulle ei tarjottu asianmukaista hoitoa loukkaantumisen yhteydessä. Seurauksena urani hidastui merkittävästi.”
Yksinkertainen lause, mutta täynnä latausta. Tämä ei ole vain työsopimuksen riitelyä – tässä puhutaan identiteetistä, tulevaisuudesta, ja varmuudesta siitä, että olet jotain enemmän kuin pelkkä nimi ottelupöytäkirjassa.
Kollektiivinen järjestelmä vai yksittäinen tapaus?
Iso kysymys on: onko tämä yksittäinen tarina, vai merkki jostain laajemmasta?
- Onko järjestelmä, joka rakentaa jalkapallon unelmaa, samalla myös sellainen, joka voi hetkessä unohtaa sinut?
- Entä miten muut pelaajat ja heidän kertomattomat kokemuksensa asettuvat tähän kontekstiin?
Manchester United ei ole kommentoinut julkisesti kanteen tarkkoja väitteitä. Mutta seuralla tulee olemaan valinnan paikka:
- Jatkavatko he oikeuteen asti?
- Vai pyytävätkö anteeksi ja sopivat asian?
Ja ehkä vielä tärkeämpää: miten muut pelaajat ja seurat katsovat tätä draamaa? Jos Tuanzebe onnistuu, avautuuko tästä portti myös muille pelaajille kertoa omat hiljaiset kipunsa?
Ihmisen ääni jalkapallon koneistossa
Sillä jalkapallo – niin mahtava ja viihdyttävä kuin se on – ei ole täydellinen koneisto. Se on rakennettu ihmisistä, joilla on kipua, pelkoja ja toiveita. Ja kun yksi heistä nousee seisomaan vaatimaan vastauksia, kyse ei ole vain urheilusta. Kyse on mahdollisuudesta tulla kuulluksi paikassa, jossa joskus vain voitot ja siirtohinnat puhuvat.
Axel Tuanzebe ei ehkä koskaan nouse fanilaulujen sanoituksiin tai muisteta keräilykorttien suurimpien nimien joukossa. Mutta tällä hetkellä hän tekee jotain muuta rohkeaa – kertoo maailmalle, että jopa jättiläistä voi katsoa silmiin, kun kyse on totuudesta. Hän ei enää kilpaile peliajasta. Hän taistelee jostain syvemmästä – omasta tarinastaan.
Kun oikeussalin ovet aukeavat, me kaikki näemme kuinka ”nurmi” reagoi. Tukeeko se peliä edelleen – vai paljastaako se järjestelmän, joka ei olekaan niin luja kuin olemme uskoneet? Yksi asia on varma: vaikka huuto kuuluu eri kentältä, tätä ei voi enää vaieta pois.
— Aava Nieminen, urheilutoimittaja joka tietää, että osa tärkeimmistä jalkapallotarinoista tapahtuu silloin, kun peli loppuu.
