Tottenhamin Supercup draama Yves Bissouman myöhästely johti koviin seuraamuksiin

Udine, Italia. Elokuisen illan lämpö leijuu stadionin yllä kuin varhainen lupaus jostain suuresta. Vain muutaman tunnin kuluttua Tottenham ja PSG astelevat viheriölle UEFA Supercupissa – ottelussa, joka saattaa synnyttää sankareita ja hetkeksi unohtaa kansalliset rajat.

Mutta Spursin riveissä on yksi nimi, jota kukaan ei näe illan kokoonpanossa. Yksi, jonka piti olla keskikentän rytmittäjä. Yksi, joka viime keväänä nosti Eurooppa-liigan pokaalin voitonhetken riemussa. Yves Bissouma jää kuitenkin kotiin – ja syy on arkinen, tylsä, mutta armoton: hän on ollut liian usein myöhässä.

”Useita kertoja,” totesi päävalmentaja Thomas Frank eilen, äänensävyllään, joka ei jättänyt tilaa tulkinnoille. ”Viimeksi se oli liikaa.”

Kun johtaja vetää viivan

Frank ei ole valmentaja, joka heiluttaa nyrkkiä pienestä. Hänen miehistössään vallitsee yleensä luottamus ja tilaa olla oma itsensä. Mutta tässä joukkueessa on yksi sääntö, joka menee kaiken muun edelle:

• Ilmesty paikalle ajallaan

Vanhat valmentajalegendat sanovat usein, että myöhästyminen ei ole pelkkä minuutti kellossa – se on viesti arvojärjestyksestä. Ja Frank päätti, että nyt viesti oli väärä.

Joukkue tuli Udineen kahdenkymmenen miehen kanssa. Bissouma jäi Lontooseen. Symboliikka on selvä: tämä laiva lähtee silloin kun on sovittu – ja se vie vain ne, jotka ovat paikalla.

Kreikkalaisen tragedian makua

Ajatus Bissoumasta kotona, katsomassa ottelua televisiosta, on surullisen dramaattinen. Jalkapallossa, kuten elämässä, sankareita ei aina palkita oikealla hetkellä; joskus he jäävät porttien taakse muistutukseksi siitä, että kukaan ei ole sääntöjen yläpuolella.

Historia tuntee monia vastaavia hetkiä:

1. Sir Alex Ferguson penkitti huippupela-ajiaan kurin vuoksi
2. Jotkut valmentajat jopa myivät tähtensä kurinalaisuuden nimissä

Menestyksen ja kurin suhde on vanha kuin itse peli.

Ilta valojen alla – ja yksi varjo

Stadio Friuli, nykyiseltä nimeltään Dacia Arena, on täynnä odotusta. PSG tuo mukanaan koko tähtigallerian – Kylian Mbappé, Ousmane Dembélé, João Neves – kun taas Tottenham asettaa estradille Son Heung-minin, Dejan Kulusevskin ja James Maddisonin.

Silti ilmassa tuntuu pieni tyhjä tila. Keskikentän moottori on poissa, ja vaikka joku paikkaa hänen roolinsa, dynamiikka ei ole aivan sama. Illan draamassa yksi tärkeä näyttelijä istuu kulisseissa – mutta tällä kertaa hän on aivan toisessa kaupungissa.

Oliko se oikein?

Fanit ja asiantuntijat ovat jakautuneet kahteen leiriin:

• Toisten mielestä Frank teki virheen ja olisi pitänyt ottaa tärkeä pelaaja mukaan
• Toiset näkevät ratkaisussa rohkeutta: kukaan ei ole suurempi kuin joukkue

Totuus on, että jalkapallon käännekohdat eivät aina tapahdu kentällä. Tämä päätös voi tiivistää koko Spurs-kauden hengen: yhdessä mennään, tai ei mennä ollenkaan.

Riippumatta tuloksesta

Jos Tottenham kaataa PSG:n, tarinasta tulee myyttinen: kurinalainen joukkue otti pokaalin ilman avainpelaajaa. Jos he häviävät, kriitikot kaivavat tämän hetken esiin ja kysyvät: oliko se sen arvoista?

Frank tietää, että joskus kyse ei ole vain tuloksesta. Kyse on siitä, millä hinnalla se saavutetaan.

Bissouman tarina ei pääty tähän. Tämä oli vain yksi väliin jäänyt luku – ja seuraavalla kerralla, kun hän astuu kentälle, hänellä on mahdollisuus näyttää, että hän on valmis nousemaan takaisin laivan kannelle ennen kuin purjeet pullistuvat.