**Tuchelin yllätysnimet – Dan Burn ja Myles Lewis-Skelly Englannin maajoukkueessa**
Englannin maajoukkue ei ole mikä tahansa ryhmä. Se on legendojen muodostama kudelma, vuosikymmenten mittainen jatkumo, jossa jokainen uusi nimi tuo mukanaan oman sävynsä. Ja nyt, Thomas Tuchel – shakkimielinen taktikko ja jalkapallon runoilija – on ryhtynyt muokkaamaan sitä omalla tyylillään.
Kun Tuchel julkisti maaliskuun pelaajavalinnat, jalkapallomaailma kohisi. Listalla oli kaksi yllättäjää, kaksi miestä, joista toinen on pitkän matkan taistelija ja toinen vasta tarinansa alussa. He eivät ole pelkkiä nimiä paperilla – he ovat osoitus siitä, millaiseksi tämä uusi aikakausi Kolmessa Leijonassa voi muodostua.
Dan Burn – Jätti, joka ei suostunut katoamaan
Kuvittele hetki. 32-vuotias toppari, lähes kaksimetrinen puolustuksen torni, joka on tehnyt pitkän ja kivisen matkan huipulle. Dan Burn ei ole perinteinen supertähti. Hänen nimensä ei loista yhtä kirkkaasti kuin Englannin hyökkäyksen megatähdillä, mutta hän on niitä pelaajia, joita jokainen joukkue tarvitsee – periksiantamaton soturi, hiljainen johtaja.
Burnin ura kertoo tarinan sinnikkyydestä. Fulhamissa hän ei noussut esiin. Brightonissa hänestä tuli vankka tukipilari. Mutta Newcastle Unitedissa hän on todella löytänyt paikkansa – ja nyt, ensimmäistä kertaa, maajoukkueessa.
Tuchel itse tiivisti asian yksinkertaisesti mutta painokkaasti: ”Hän on johtaja ja hyvin vakaa puolustaja.” Se ei ehkä kuulosta värikkäältä ylistykseltä, mutta niille, jotka ymmärtävät peliä, se kertoo kaiken. Kun myrsky nousee ja Englannin puolustus tarvitsee kiviseinän, Burn seisoo paikallaan. Hän on täällä siksi, että aina joskus jalkapallo palkitsee ne, jotka eivät koskaan luovuta.
Myles Lewis-Skelly – Lupaus, joka on syntynyt loistamaan
Siinä missä Burn on kokenut ja karaistunut, Myles Lewis-Skelly on nuori ja vielä arvoituksellinen – mutta potentiaali on valtava. Arsenalin 18-vuotias keskikenttätaituri ei ole vielä suuri nimi, mutta jos historia on mitään opettanut, sitä hänestä pian tulee.
Kentällä Lewis-Skelly tuntuu pelaajalta, jolla on maaginen kosketus. Hän liikkuu sulavasti, pelin rytmi ikään kuin hidastuu hänen ympärillään. Ja vaikka hän on vasta teini, Artetan Arsenalissa hän on jo saanut merkittävän roolin. 28 ottelua tällä kaudella kertoo, että kyseessä ei ole vain akatemialupaus – tämä poika kuuluu tosipelien maailmaan.
Ja nyt Tuchel näkee sen myös maajoukkueen tasolla. ”Me kiihdytämme vielä lisää Mylesin uraa,” hän sanoi – kuin mestari, joka tietää, milloin jalkapallotimanttia pitää hioa lisää ja milloin antaa sen loistaa.
Tällaisia pelaajia ei voi jättää odottamaan. He ottavat tilaisuutensa ja tekevät siitä oman tarinansa. Nyt on Lewis-Skellyn aika.
Uuden aikakauden alku?
Thomas Tuchel ei tullut Englannin maajoukkueeseen vain jatkamaan vanhaa kaavaa – hän tuli jättämään jälkensä. Tämä pelaajavalinta on viesti: periksiantamattomat pelaajat saavat viimein ansaitsemansa mahdollisuuden, ja uusi sukupolvi saa tilaisuuden hypätä näyttämölle aiemmin kuin kukaan osasi odottaa.
Englannin MM-karsinnat alkavat kotikentällä Albaniaa ja Latviaa vastaan. Paperilla ne ovat hallittavissa olevia otteluita. Mutta enemmän kuin tuloksista, näissä peleissä on kyse uusista aluista. Miten Dan Burn hoitaa puolustuksen tukipilariroolin maajoukkueessa? Uskaltaako Myles Lewis-Skelly ottaa pallon ja tehdä sitä, mitä hän osaa parhaiten – rikkoa linjoja ja luoda peliä?
Tuchelin Kolme Leijonaa ei ole vain nimi joukkueen paidassa. Se on tarina, joka elää jokaisen uuden valinnan mukana. Burn ja Lewis-Skelly ovat nyt osa sitä. Mutta mitä he tekevät tilaisuudellaan?
Sen saamme nähdä, kentän valoissa, 90 minuutin armottomassa todellisuudessa.
