Liikaa onko enemmän MM-kisojen laajentaminen uhkaa jalkapallon ydintä
Helsinki, 15. huhtikuuta 2025 – tai oikeastaan: Montevideo, Casablanca, Lusitania. Jalkapallon hengessä sydän harhailee merten ja mantereiden yli, koska kyseessä ei ole vain peli. Se on kieli, jota puhutaan slummeissa, katedraaleissa ja kaikkea siltä väliltä – ja nyt se kieli on saamassa uuden kieliopin.
Jos joku ajatteli, että MM-kisat ovat jo tarpeeksi suuria, Etelä-Amerikan jalkapalloliitto, CONMEBOL, haluaa viedä pelin vielä pidemmälle. He ehdottavat, että vuoden 2030 MM-turnaus laajennettaisiin 64 joukkueen jättitapahtumaksi. Sata vuotta jalkapallon maailmanmestaruuskisoja olisi heidän mielestään juuri oikea hetki tehdä jotain suurta. Suurempaa kuin koskaan. Mutta milloin suurempi lakkaa olemasta parempi?
Tällä kertaa vastarinta ei tule katsomosta, vaan kabineteista – niistä samoista huoneista, joissa peliä pyöritetään teekuppien ja aikavyöhykkeitä vilisevien kalenterien voimin.
Vastatuuli alkaa puhaltaa kabineteista
Victor Montagliani, Pohjois- ja Väli-Amerikan jalkapalloliiton (CONCACAF) puheenjohtaja, ei siloitellut sanojaan ESPN:llä:
“En usko, että se tekisi hyvää pelille tai sen ekosysteemille.”
Ei mekaanista hallintoslangia, vaan huoli, joka tuntui painavan rintaa. Hänen sanansa kuulostivat siltä kuin joku olisi juuri työntänyt musiikin nuotistoon yhden sävelen liikaa.
Myös UEFA:n puheenjohtaja Aleksander Čeferin torppasi idean yksiselitteisesti jo maaliskuussa: “Huono ajatus,” hän totesi – kylmästi kuin puolustaja, joka ei ehdi enää puhua vaan liukuu tilanteeseen.
Aasian jalkapallokonfederaation johtaja sheikki Salman bin Ibrahim Al Khalifa oli runollisempi – ja huolissaan:
“Kun ovi avataan, sitä ei enää voi sulkea. Joku haluaa kohta 132 joukkuetta. Mihin se loppuu?”
Hän ei tarkoita vain määrää, vaan sitä tunnetta – sitä tiettyä rytmiä, minkä peli synnyttää ja mitä liika järjestäminen uhkaa rikkoa.
Jos leikitään hetki: 64 joukkuetta
Mitä 64 joukkuetta tarkoittaisi käytännössä?
- 128 ottelua
- Lisää aikavyöhykkeitä, matkaa, logistiikkaa
- Useampia pelaajia, enemmän rasitusta
- Tuhansia tarinoita ja unelmia – mutta mihin hintaan?
Heinäkuinen päivä Algeriassa. Pölyiset takapihat, roskalaatikosta tehty maali, pienet jalat harhauttelevat kuin Messi konsanaan. Yksi paikka lisää voisi merkitä maalle unelmaa – ja tuhansille lapsille toivoa.
Mutta samaan aikaan, Stuttgartissa tai Madridissa, valmentajat katselevat kalenteria ahdistuneina. Pelaajat venyvät, väsymys kasvaa, ja seurat menettävät otetta kampanjoistaan. Missä vaiheessa unelma muuttuu uupumukseksi?
2030 – pyörre ilman keskusta
Vuoden 2026 MM-turnaus on jo laajennettu 48 joukkueeseen. Siitäkin on vielä potku kokeilematta. Nyt puhutaan 16 lisäjoukkueesta – 32 ottelusta lisää. Logistiikan kannalta:
- Enemmän lentoja
- Useampia majoituksia
- Riittämättömäksi käyvä aikaoikeus
2030 MM-kisat ovat muutoinkin poikkeukselliset. Avausottelut pelataan Uruguayssa, Argentiinassa ja Paraguayssa – kunnianosoituksena vuoden 1930 ensimmäiselle turnaukselle. Itse pääturnaus pidetään Espanjassa, Marokossa ja Portugalissa.
Ja siihen päälle 64 joukkuetta? Se kuulostaa siltä kuin yrittäisi tehdä kahdesta sinfoniasta yhden – ja toivoa, ettei kukaan huomaa kakofoniaa.
Pysähdyksen voima
Toukokuussa FIFA:n kongressi kokoontuu Paraguayhin. Siinä huoneessa voidaan päättää jalkapallon suunta seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Jotkut ideat ovat suuria, mutta kaikki suuret ideat eivät ole hyviä ideoita.
Joskus parempi ratkaisu on pysyä kiinni siinä, mikä teki jalkapallosta maailman rakastetuimman lajin: yksinkertaisuus, rakkaus ja hiljaisuus ennen vihellystä – kun kaikki hengittävät samaan tahtiin.
CONMEBOL voi tarkoittaa hyvää. Ehkä he näkevät satavuotisjuhlissa tilaisuuden raketille. Mutta joskus juhlan ydin on pysähtyä – muistaa, miksi juhlimme. Ettei peli muuttuisi pelkäksi spektaakkeliksi, vaan kentälle jäisi tilaa tunteelle, tarinalle ja odotukselle.
Ehkä 64 joukkuetta ei tee MM-kisasta parempaa. Ehkä tarvitaan vain pallo, kenttä – ja sydän, joka jaksaa uskoa.
🖋️ Aino-Elina Korhonen
“Jos jalkapallo on uskonto, olen sen runoilija.”