Palaako Douglas Luiz Valioliigaan Uusi alku Newcastle Unitedissa häämöttää

Douglas Luiz. Se nimi tuoksuu korteilta takapihoilla, syksyisiltä Valioliiga-illoilta ja niiltä hetkilta, kun peli ei ole enää vain peliä, vaan lupaus jostakin suuremmasta. Aikoinaan Aston Villassa Luiz oli keskikentän sielu – pelaaja, joka jakoi palloa kuin runoilija sanoja. Nyt hänen tarinansa on käännekohdassa. Juventus miettii, onko aika päästää irti, ja Luiz… no, hän saattaa katsoa takaisin kohti Englannin sateisia, mutta rakkaita kenttiä.

Viime kesänä Luiz suuntasi Italiaan ja pukikin ylleen Juventuksen klassisen mustavalkoisen. Se näytti siltä kuin uusi alku olisi nurkan takana. Turin katujen himmeä hohde kantoi toivoa – mutta kentillä paletti ei klikannut. Luiz harhaili kuin sävel väärässä soittimessa. Hän ei ollut enää se pelaaja, joka Villassa sai kannattajat seisomaan ja kentän hengittämään hänen rytmissään.

Italialaisen jalkapalloasiantuntijan Paolo Giacobbon mukaan Douglas Luiz ”yritti lukea käyttöohjeita kielellä, jota hän ei osannut”. Monelle se kuvaa osuvasti, mitä tarkoittaa eksyä pelikuvioihin, jotka eivät puhu sitä samaa kieltä kuin sydän.

Mutta nyt pöydällä on hillittömän mielenkiintoinen ehdotus:

• Juventus voisi olla valmis lähettämään Luizin takaisin Valioliigaan.
• Newcastle United luopuisi keskikenttänsä kultapojasta, Sandro Tonalista.
• Lisäksi Juve maksaisi 30 miljoonan euron lisän diilin yhteydessä.

Sandro Tonali on monella tapaa Luizin peilikuva. Hänkin on maailmalla, mutta kaipaa kotiin. Newcastlen fyysinen pelityyli ja harmaat päivät eivät ole hellävaraisesti kohdelleet miestä, jonka peli kukoistaisi auringon alla ja Italian vivahteikkaassa jalkapallokulttuurissa. Ehkä tämä vaihtokauppa ei ole vain sopimus paperilla – ehkä se on kahden ihmisen toive paremmasta paikasta.

Eddie Howe, Newcastlen manageri, ei ole vielä kommentoinut mitään. Mutta jos kuuntelee tarkkaan, voi melkein kuulla hiljaisuuden takaa rattaiden pyörivän. Luiz olisi loistava palanen Newcastlen kasvavaan palapeliin – keskikentälle tarvitaan juuri hänen kaltaistaan rytmimestaria. Sellaista, jonka peli elää spontaaniudesta ja joka saa muiden liikkeet näyttämään paremmilta.

Ja entä Luiz itse? Tässä hetkessä on jotain kaunista ja haikeaa. Häntä ei voi vielä kutsua entiseksi liekiksi. Hän on liekki, joka ei saanut hapen oikeaa virtausta Torinossa. Ei sammunut, vain savusi hiljaa.

Newcastle voisi olla uusi mahdollisuus — paikka, missä Luiz voisi jälleen soittaa omaa melodiaansa kentällä, omilla ehdoillaan. Samalla Tonali saisi uuden mahdollisuuden rakentaa tarinansa Italiassa uudelleen – kotoisemmassa ympäristössä, lähempänä perhettä, tuttua kulttuuria.

Mutta jalkapallossa asiat eivät ratkea yhdessä yössä. Puhutaan:

1. Miljoonista
2. Egoista
3. Strategiasta
4. Mediapaineesta

Samaan aikaan jossain yksityisesti, jalkapallollisen suurteon alla, on yksi yksinkertainen kysymys: missä pelaaja tuntee olevansa kotona?

Douglas Luiz ei ole valmis haudattavaksi tyhjiin tilastoihin tai siirtohuhujen riviväliin. Hän on liekki. Ja joskus kaikki, mitä liekki tarvitsee, on pieni tuulenvire oikeasta suunnasta.

Kun siirtoikkuna avautuu ja agenttipuhelimet alkavat laulaa omaa lauluansa, tämä on tarina, jota kannattaa seurata. Onko Luiz palaamassa Valioliigaan – tai vielä tärkeämpää, palaamassa omaksi itsekseen?

Me saamme vastauksen aikanaan. Mutta yksi asia on varma: hänen tarinansa ei ole vielä ohi.

—
Aino Ritala
Jalkapallokertomusten kulkuri
Sanoilla pelin sisimpään – missä liekit syttyvät ja pelaajat muuttuvat legendoiksi.