Mixu Paatelainen aloittaa uuden luvun Skotlannissa Spartans FC kanssa
Teksti: Aino-Liisa Väinämö
Harmauden keskellä syttyvä valo
Edinburghin sumuiset kadut tarjoavat täydellisen taustan uudelle alulle. Mixu Paatelainen, entinen Huuhkajien päävalmentaja, astuu hiljaa mutta päättäväisesti uuteen rooliinsa. Hän ei enää ole kentän laidalla, vaan kulisseissa – luoden rakenteita, ei vain tuloksia.
Mixun uusi koti on Spartans FC, pieni mutta kunnianhimoinen seura Skotlannin League Two -tasolla. Uusi rooli urheilutoimenjohtajana on enemmän kuin titteli – se on jatkumo, uusi kappale tarinaan, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten jalkapallokentillä.
Uuden roolin haasteet ja mahdollisuudet
Aiemmin pelin keskellä elänyt Mixu on siirtynyt rooliin, jossa vaaditaan:
- pitkän aikavälin ajattelua
- strategista kehittämistä
- yhteisöllistä johtajuutta
Hän kuvaa tehtäväänsä palapeliksi – yhdistelmästä haaveilua, insinöörimäistä tarkkuutta ja shakinpelaajan kärsivällisyyttä. Spartans FC tarjoaa pelikentän, jossa tämä visio voi toteutua.
Opin tiellä: tietoa, tunnetta ja tulevaisuutta
Vaikka Mixun ura on pitkä, nälkä oppia ei ole laantunut. Hän opiskelee urheilutoimenjohtamista Portsmouthin yliopistossa ja toimii samalla UEFA:n teknisenä tarkkailijana. Hän on jatkuvasti uuden äärellä, tutkien nykyfutiksen trendejä ja pelin sykettä eri näkökulmista.
Mixua kiehtoo uuden oppiminen, mutta myös vanhan arvojen vaaliminen:
- hän tarkkailee peliä analyyttisesti
- imee itseensä tuoreita ideoita
- soveltaa vuosien kokemusta uusissa rooleissa
”Kaipaan adrenaliinia,” hän myöntää. Mahdollinen valmennuspaluukin leijuu ajatuksissa – tukevasti olemassa, vaikkei vielä ajankohtainen. ”Minä en ole valmis lopettamaan.”
Arjen sankareita: Spartansin pelaajien maailma
Se mikä tekee Spartans FC:stä erityisen, on sen pelaajien todellisuus: suurin osa käy päivätöissä. Jalkapallo ei ole heille ammatti, vaan intohimo. Tämä aidon urheilun perikuva viehättää Mixua syvästi.
”Se on kaunista,” hän sanoo. Pelaajat elävät jalkapalloa arjen keskellä, joka tuo peliin toisenlaisen merkityksen. Mixu toimii rakentajana – valmentajien tukena, kehittäen pelifilosofiaa, mutta ei sanele, vaan rakentaa yhdessä.
Kohti tulevaisuutta: sumun halki tähtiä kohti
Mixun tarina jatkuu. Suomalaisten mielissä hän pysyy osana futishaaveita – niitä jotka syttyivät Huuhkajien nousun myötä. Hän ei lupaa mitään, mutta ei sulje mitään poiskaan.
Lause ”Jos rahkeet riittävät…” jää leijumaan ilmaan, aivan kuten Edinburghin sumu. Ehkä seuraava luku vie pääsarjatasolle. Ehkä vielä suurempaankin. Ehkä jopa tähtiin.
