Topi Keskisen unohtumaton ilta Glasgown yössä – Aberdeenin historiallinen voitto Celticiä vastaan
On olemassa iltoja, jotka painuvat muistiin syvemmin kuin toiset. Hetkiä, joista puhutaan yhä uudestaan – kahvipöydissä, pubin nurkassa ja joskus jopa hiljaisissa, yksinäisissä iltapäivissä, kun muisto yllättää. 24. toukokuuta 2025 oli yksi niistä illoista. Yksi niistä, kun murskattu unelma nousee uudelleen siivilleen, ja joukko nimettömiä pelaajia muuttuu sankareiksi. Ja kaiken keskellä – Topi Keskinen, 22-vuotias jyväskyläläinen, joka vielä vähän aikaa sitten juoksi Ilveksen väreissä sateisilla suomalaiskentillä.
Nyt hän seisoi, kieltämättä hieman epäuskoisena, Skotlannin kuuluisimman stadionin, Glasgown Hampden Parkin, nurmella. Yli 50 000 katsojan edessä. Finaalissa. Celtic vastaan Aberdeen. David vastaan Goljat – jälleen kerran.
Ja se mitä tapahtui sinä iltana, oli jotain suurempaa kuin jalkapallo.
Kohti hetkeä, jota odotettiin vuosikymmeniä
Legendat eivät synny helposti. Varsinkaan silloin, kun vastassa on Celtic – seura, joka on voittanut lähes kaiken, mitä voitettavissa on. Heidän pokaalikaapissaan on:
- 42 mestaruutta
- 41 cupin voittoa
Aberdeenille taas kyseessä oli jotakin aivan muuta. Edellinen Skotlannin Cupin mestaruus oli vuodelta 1990 – ajalta ennen nettiä, ennen kännyköitä, ennen kuin Topi Keskinen oli edes syntynyt.
Mutta nyt, tämä altavastaajaseura sai uuden mahdollisuuden.
Topi Keskisen hetki
Topi oli avauksessa. Ei ehkä pelin näkyvin mies, eikä tilastojen kannalta ratkaisevin. Hän pelasi reilut 58 minuuttia, ja vaikka ei kirjannut tehopisteitä, hän teki kentällä juuri sen, minkä vuoksi valmentajat rakastavat tämänkaltaisia pelaajia:
- Meni jokaiseen palloon
- Titeli jokaiseen tilanteeseen
- Juoksi vasenta laitaa pitkin kuin loppusyksyn tuuli
Suomalaisesta sisusta on tehty lauluja, ja tänä iltana se lauloi Keskisen jaloissa. Hän ei kaunistellut peliään, eikä väistellyt kontaktia. Hän toi mukanaan sen kylmän, koetellun määrätietoisuuden, joka oli raivannut hänen tiensä tähän hetkeen. Siinä liikkeessä oli jotain hyvin pohjoista – jäätä ja tulta yhtä aikaa.
Ratkaisu rangaistuspotkuilla
Kun peli ei ratkennut varsinaisen peliajan tai jatkoajan aikana, astuivat joukkueet kohtalon kehässä rangaistuspotkukisaan – siihen kaikkein armottomimpaan hetkeen.
- Aberdeen ampui
- Celtic ampui
- Maaleja, torjuntoja, ohilaukauksia
Mutta kun Davey McCormick iski pallon verkon perukoille ja nosti kädet ilmaan, Hampden Park kajahti – Aberdeen oli tehnyt sen.
Tulostaulu: Aberdeen 2 – Celtic 1.
Ja tämä ei ollut mikään tuurilla napattu voitto. Tämä oli taistelun, kyyneleiden ja vuosikausien toivonruokinnan palkinto.
Vaimea voiton ääni
Topi seisoi kentän laidalla, kenties vielä epätodellisessa tilassa, kun toimittajat kiirehtivät paikalle. Hän ei korottanut ääntään, eikä esittänyt liikoja. Hän vain sanoi:
”Tätä varten me pelaamme. Aberdeen on kaupunki, joka elää ja hengittää jalkapalloa. Me olemme odottaneet tätä vuosikymmeniä. On kunnia olla osa tätä.”
Ne olivat yksinkertaiset sanat – mutta vilpittömät ja täynnä tunnetta. Ja kun kamerat poistuivat ja stadionin valot alkoivat himmetä, jäljelle jäi tarina.
Se oli tarina kaupungista, joka oli odottanut. Se oli tarina joukkuetovereista, jotka olivat roikkuneet unelmassa, vaikka se näytti haalistuvan. Se oli tarina siitä, miten suomalainen poika, monet tuhannet kilometrit kotoaan, sai olla osa jotain suurempaa.
Mitä tulevaisuus tuo?
Jotkut kysyvät nyt, mihin tie vie tästä:
- Nouseeko Topi Keskinen Euroopan huippuliigoihin pysyväksi tähdeksi?
- Vai jääkö hän tähän hetkeen – Aberdeenin omaksi tarinakuninkaaksi?
Aika näyttää.
Mutta sen me tiedämme jo nyt: jotkut ilot eivät kulu. Ne jäävät ihmisten sydämiin, silmiin ja lauluihin.
Ja yksi niistä lauluista – se kertoo Topista. Suomalaisesta, joka nousi myrskyssä ja lauloi voiton sanoja Glasgown yössä.
—
Kaisa-Maria Leppänen
Urheilun runotyttö, stadionin laidalta kuultu tuulen ääni
