Chelsean kriisi syvenee Raheem Sterling ja Axel Disasi eristyksissä PFA ja FIFA tarkkailevat ennen tammikuun siirtoikkunaa
Joskus jalkapallo näyttää enemmän näytelmältä kuin peliltä. Tällä kertaa näyttämö on Lontoon sininen puoli, Chelsea, ja keskiöön on nostettu kaksi nimeä: Raheem Sterling ja Axel Disasi. Vielä hiljattain molemmat saivat Stamford Bridgen yleisön nousemaan ylös penkeistään – nyt he harjoittelevat yksin, erillään muusta joukkueesta, kuin kutsu olisi peruttu viime hetkellä.
Kun ovi sulkeutuu
Manageri Enzo Maresca on ollut selvä: Sterlingille eikä Disasille ole tilaa hänen suunnitelmissaan. Pelaajalle tällainen ratkaisu ei ole vain valmentajan taktinen viesti, vaan se voi tuntua raskaana tuomiona. Joukkue ei ole pelkkä työpaikka – se on rytmi, koti ja identiteetti. Kun tuo ympäristö suljetaan pois, jää jäljelle hiljaisuus, jossa jokainen päivä tuntuu vievän voimaa ja itseluottamusta.
Elämää ilman joukkuetta
Sterling, 30, on vuosia ollut Englannin maajoukkueen tärkeimpiä hahmoja. Hänet tuotiin Manchester Citystä tuomaan uutta loistoa Chelseaan. Disasi, 27, hankittiin Ranskasta nuorempana mutta yhtä lailla lupaavana puolustuksen voimaksi. Nyt molemmat pelaajat treenaavat yksin – ilman joukkueen yhteistä sykettä ja kilpailullista ympäristöä, joka pitää huippuunsa viritetyn urheilijan vireessä.
PFA astuu kuvaan
Tämä tilanne ei ole jäänyt huomiotta PFA:lta, Englannin pelaajayhdistykseltä. He muistuttavat, että seuralla on sopimuksellisia velvoitteita, eikä pelaajia voi vain sysätä syrjään ilman seuraamuksia. Kansainväliset FIFA:n säännöt suojelevat pelaajia tältä: heitä ei saa eristää tavalla, joka vaarantaa uran. Jos Chelsea rikkoo näitä ohjeita, seurauksena voi olla muutakin kuin kahden pelaajan menetys – maine on valuuttaa, jota ei voi loputtomasti tuhlata.
Varjo entisestä loistosta
Chelsea on vuosien varrella kulkenut suurseuran kultaisista hetkistä kohti myrskyisämpää aikaa. Kun seura tekee päätöksiä, jotka näyttävät sulkevan pois kokeneita ja arvostettuja pelaajia, se alleviivaa kuvaa klubista, joka ei enää hallitse omaa tarinaansa vaan hapuilee suuntaa.
Katse kohti tammikuuta
Sterlingin ja Disasin tulevaisuus riippuu tammikuun siirtoikkunasta. Siihen asti heidän on odotettava, pelattava aikaa tyhjillä kentillä ilman yleisön energiaa. Ammattiurheilijalle muutama kuukausi voi tuntua ikuisuudelta – jokainen menetetty ottelu voi syödä sekä kuntoa että merkitystä.
Isompi kuva
Tässä tilanteessa on kyse enemmästä kuin kahdesta pelaajasta. PFA:n mukaan tapa, jolla Chelsea kohtelee Sterlingiä ja Disasia, voi asettaa ennakkotapauksen koko eurooppalaiselle jalkapallolle. Se voi määritellä, missä määrin pelaajien oikeudet todella merkitsevät suurten seurojen maailmassa.
Ihminen sopimuksen takana
Lopulta nämä eivät ole vain nimiä siirtolistoilla. Sterling on perheenisä, Disasi puolestaan mies, joka on tehnyt vuosia työtä päästäkseen huipulle. Heidän aamunsa alkavat edelleen harjoittelulla, mutta kenttä heidän edessään on hiljaisempi kuin koskaan. Chelsean on kysyttävä itseltään: voiko se voittaa pelin, joka ei pelatakaan vihreällä nurmella vaan oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon puolesta?
Jos jalkapallo rakastaa sankaritarinoita, tämä on kysymys siitä, mitä tapahtuu, kun sankarit jätetään sivuun. Sterling ja Disasi saattavat juuri nyt seistä varjossa – mutta heidän kohtalossaan voi piillä suurempi tarina. Seuraava näytös käynnistyy tammikuussa, kun nähdään, kuka avaa heille oven ja millainen tulevaisuus heitä odottaa.