82 vuotias maalivahti Lamberto Boranga palasi kentille Italiassa ja todisti että rakkaus jalkapalloon ei katso ikää

Italialaisen pikkukaupungin jalkapallokentällä koettiin syksyn lopulla hetki, joka tuntui enemmän elokuvalta kuin tavalliselta alasarjamatsilta. Tolppien väliin asteli mies, joka on jo vuosikymmeniä sitten eläköitynyt ammattilaisurastaan – 82-vuotias Lamberto Boranga, entinen Serie A -maalivahti. Hän veti taas hanskat käsiinsä ja palasi seisomaan maalin suulle USD Trevanan riveissä.

Vastassa oli Vis Foligno, ja lopputulos oli armoton: **0–10**. Silti ottelusta puhuttiin aivan muista syistä. Tämä ei ollut tarina tappiosta, vaan sitkeydestä, intohimosta ja siitä, että rakkaus peliin on vahvempi kuin numerot tulostaululla.

“Tekisin sen tuhat kertaa uudestaan”

Boranga pelasi ensimmäisen puoliskon, jonka jälkeen hänet vaihdettiin sivuun, tilanteen ollessa 0–5. Hänen tilalleen tullut 31-vuotias maalivahti päästi vielä saman verran maaleja. Näin ollen syyttävä sormi ei kohdistunut pelkästään veteraaniin.

Boranga itse myönsi, ettei ollut treenannut kunnolla ennen peliä ja uskoo, että paremmalla valmistautumisella olisi voinut torjua enemmän. Mutta hänen äänessään kuului ylpeys ja kiitollisuus:

“Tekisin tämän Trevin puolesta tuhat kertaa uudestaan.”

Menneiden aikojen Serie A -tähti

Monille nuoremmille Boranga on ehkä nimi ilman kasvoja, mutta vanhemmalle sukupolvelle hän edustaa italialaisen jalkapallon historiaa. Hänellä on takanaan 112 Serie A -ottelua, joissa hän edusti muun muassa Fiorentinaa, Bresciaa ja Cesenaa. Lisäksi hänen urallaan oli vaiheita Perugiassa ja Reggianassa.

Jos halutaan verrata moderniin aikaan, hänen arvioitu “peak ratinginsa” oli 72 – samaa kokoluokkaa kuin Huuhkajien Jesse Jorosen parhaimmillaan (73). Hän ei siis missään nimessä ollut vain kuriositeetti kentällä.

Ei vain futari – vaan ikuinen urheilija

Borangan erikoisuutena ei ole pelkkä paluu tolppien väliin. Hän on todellinen monilajin urheilija, joka on tehnyt historiaa myös veteraanien yleisurheilussa. Hän on saavuttanut ja rikkonut maailmanennätyksiä muun muassa:

• Yli 70-vuotiaiden kolmiloikassa
• Yli 65-vuotiaiden pituushypyssä

Vuonna 2009 hän voitti jopa kultaa Lahdessa järjestetyissä veteraanien MM-kisoissa. Selvästi kyse on miehestä, jolle “eläköityminen” tarkoittaa lähinnä uuden lajin valitsemista.

Tosielämän “Ultimate Team”

Videopelien maailmassa fanit voivat luoda fantasiajoukkueita yhdistämällä menneiden aikojen legendoja ja nykyisiä tähtiä. Kun Trevana laittoi Borangan maalin suulle, tunne oli täysin samaa luokkaa – se oli silta menneisyyden ja nykyhetken välillä, romanttinen muistutus siitä, että jalkapallo voi olla paljon enemmän kuin kokonaisuus juoksevia minuutteja ja maaleja.

Miksi tällä on väliä?

Tämän päivän jalkapallo nähdään usein kylmänä bisneksenä: sijoituksia, tuloksia ja rahaa. Borangan paluu muistutti kuitenkin jostain aidommasta.

• Seura sai näkyvyyttä, johon mikään mainoskampanja ei olisi pystynyt.
• Kannattajat saivat ainutkertaisen muiston, jota he kantavat mukanaan vuosia.
• Yksi mies todisti, että intohimo ei katso ikää.

Lopuksi

Lamberto Boranga, 82-vuotias ja yhä tolppien välissä. Italian Prima Categoriassa nähty hetki oli enemmän kuin jalkapallopeli. Se oli kylän yhteisöllinen rakkaudenosoitus lajille, jota hän ei ole koskaan lakannut rakastamasta.

Kaikki voitot eivät näy tulostaululla. Tämä oli juuri sellainen ilta.

👉 Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö seurojen useammin antaa tilaa tällaisille symbolisille hetkille ja muistuttaa, että jalkapallo on lopulta paljon muutakin kuin numeroita?