Juventuksen uusi aikakausi: Motta ulos, Tudor sisään – palaako loisto?

Juventuksen uusi aikakausi: Motta ulos, Tudor sisään – palaako loisto?

Torinon kaduilla kuiskaillaan taas. Siellä, missä historia ja intohimo lyövät kättä, Juventus elää ja hengittää – mutta tällä kertaa se huokaa raskaasti. Thiago Mottan aika on ohi. Se, mikä alkoi suurin odotuksin, päättyi hiljaiseen pettymykseen. Ja kuten Serie A:n suurimmat tarinat, Juventuksen seuraava luku alkaa jälleen yhdellä muutoksella.

Mottan matka: Suuret lupaukset, pienet tulokset

Kun Thiago Motta käveli Juventuksen peräsimeen viime kesänä, hän toi mukanaan tuulahduksen uutta ajattelua. Bologna oli ollut hänen kokeilukenttänsä, ja siellä hän rakensi joukkueen, joka pelasi rohkeaa, rytmitettyä jalkapalloa. Juve näki miehessä vallankumouksellisen – jonkun, joka voisi ravistella perinteitä tarpeeksi tekemättä samalla täyttä pesäeroa seuran ydinidentiteettiin.

Mutta tämä tarina ei saanut sankarillista loppua. Vaikka Juventus kaipasi uudenlaista energiaa, tulokset eivät seuranneet perässä. 29 Serie A -ottelua toivat vain 13 voittoa, ja joukkue vajosi viidenneksi sarjataulukossa – aivan liian kauas siitä, missä sen odotettiin taistelevan. Mutta kenties kaikkein kohtalokkain isku tuli Mestarien liigassa, ja vieläpä julkisella nöyryytyksellä. Pudotus PSV Eindhovenia vastaan pudotuspelikierroksella oli hetki, jolloin Juventuksen kärsivällisyys katkesi lopullisesti.

Sunnuntaiaamu toi ilmoituksen, joka ei lopulta yllättänyt ketään: Thiago Motta oli vapautettu tehtävistään.

Tervetuloa takaisin, Igor Tudor

Kun yksi valmentaja poistuu, toinen astuu sisään. Ja tällä kertaa Juventuksen valinta oli tuttu nimi – oma entinen puolustajansa ja aiempi apuvalmentaja, Igor Tudor. Kroatialainen taistelija palaa nyt seuransa riveihin uudessa roolissa, mutta tehtävä pysyy samana: palauttaa Juventus sen oikeaan kurssiin. Toistaiseksi hänen sopimuksensa on voimassa loppukauden, mutta jalkapallossa mikään ei ole varmaa. Hyvät tulokset voivat helposti pidentää hänen aikaansa Torinossa.

Tudor ei ole hienovarainen taktiikkavelho. Hänen vahvuutensa piilee:

  • Kovassa kurissa
  • Organisoinnissa
  • Puolustuspelin rakentamisessa

Nämä ovat asioita, jotka ovat aina olleet Juventuksen kivijalka. Hänen aiemmista valmennuspesteistään, muun muassa Laziosta ja Marseillesta, hän on saanut mainetta suoraviivaisena ja vaativana johtajana. Ja juuri nyt Juventus tarvitsee jotain muuta kuin epämääräistä kokeilua. Se kaipaa selkeyttä ja voimaa.

Mitä nyt tapahtuu?

Juventus on jälleen tienhaarassa. Yksi suunta vie takaisin Mestarien liigan kirkkaisiin valoihin ja Scudetton himoittuun kultaiseen hohtoon. Toinen vie keskinkertaisuuden varjoihin – paikkaan, johon Juve ei ole koskaan kuulunut eikä halua kuulua.

Igor Tudorilla ei ole aikaa varovaisuuteen. Hänen ensiottelunsa määrittävät nopeasti sen, voiko hän palauttaa sarjan suurimman seuran omalle paikalleen. Fanit odottavat, seurajohto arvioi, ja historia tuijottaa tiukasti hänen harteilleen.

Torinossa on taas uusi alku. Juventus on kääntänyt uuden sivun. Nyt nähdään, kirjoittaako Igor Tudor nimensä ikuisesti seuran historiaan – vai jääkö hän vain lyhyeksi, unohdetuksi luvuksi Juventuksen tarinassa.