Huuhkajien johto suli – Suomen tuskainen tasapeli Liettuassa
Kevyt sade rummutti märällä nurmella, ja Suomen jalkapallomaajoukkue, Huuhkajat, asteli kentälle voitonnälkäisenä. He olivat tulleet hakemaan kolme pistettä, ja nopeasti näytti siltä, että se ilta kuuluisi heille. Mutta kuten niin usein urheilussa, draaman käsikirjoitus sai synkempiä sävyjä. Unelma voitosta muuttui kadotetuksi mahdollisuudeksi, ja kun päätösvihellys vihdoin soi, Suomen joukkue poistui pettyneenä pukukoppiin – kevyempiä jaloistaan, mutta raskaampia sydämistään.
Lupaava alku – kaikki näytti niin hyvältä
Suomi ei olisi voinut aloittaa peliä paremmin. Jo kolmannella minuutilla Kaan Kairinen, joka oli odottanut omaa hetkeään maajoukkuepaidassa, sai tilaisuutensa. Joel Pohjanpalo yritti ensin, mutta Liettuan puolustus torjui hänen laukauksensa. Kairinen ei epäröinyt – hän iski pallon verkon perukoille ja nosti kätensä voiton merkiksi. Ensimmäinen maali Huuhkajien paidassa oli samalla hänen uransa kirkas uusi alku.
Ja Suomi ei hidastanut tahtia. Vain hetkeä myöhemmin Daniel Håkans näytti nopeuttaan ja taitoaan murtautumalla rangaistusalueelle, ja vastustaja joutui rikkomaan. Tuomari osoitti pilkkua, ja Pohjanpalo hoiti loput. Kylmäpäinen viimeistely, 2–0 taululle – ja suomalaiskatsojat saattoivat jo haaveilla helposta illasta.
Mutta jalkapallo ei tunne sääliä.
Liettua ei taipunut – ja varjo hiipi peliin
Ottelun alku oli Suomen hallintaa, mutta Liettua ei suostunut jäämään sivustakatsojaksi. Pikkuhiljaa he saivat enemmän otetta, ja Suomi joutui puolustuskannalle. Viimeisillä sekunneilla ennen taukoa alkoi tapahtua. Robin Lod kaadettiin rajusti, mutta erotuomari ei nähnyt rikettä. Suomalaiset protestoivat – turhaan.
Ja kuin kohtalon ivana, vain hetki myöhemmin Armandas Kučys sai mahdollisuuden Suomen puolustuksen keskellä. Terävä laukaus, pallo verkkoon, ja yhtäkkiä Liettua oli mukana pelissä. Suomalaiset vilkuilivat toisiaan – mitä juuri tapahtui?
Lopullinen isku – kaukolaukaus, joka vei ilmat pihalle
Toisen puoliajan alku toi vielä toivoa. Suomi piti palloa, yritti rauhoittaa peliä ja etsiä väyliä hyökätä. He halusivat varmistaa voiton, mutta samalla pelissä oli tiettyä varovaisuutta – ehkä jopa pelkoa.
Ja kuten usein käy, kun toinen joukkue alkaa uskoa mahdollisuuksiinsa, ottelu voi kääntyä hetkessä. 69. minuutilla Liettuan Gvidas Gineitis päätti kokeilla kaukaa – eikä vain kokeillut, vaan laukoi täydellisesti. Yli 30 metristä lähtenyt veto painui vastustamattomasti maaliin, eikä edes kokenut Lukas Hradecky pystynyt estämään sitä.
Yhtäkkiä peli oli 2–2. Se, mikä oli ollut Huuhkajien hallussa, oli valunut sormien välistä.
Mitä nyt?
Viimeiset minuutit Suomi jahtasi vielä epätoivoisesti voittomaalia, mutta Liettua ei taipunut. Lopulta tasapeli vihelsi itsensä historiaan – tuloksena pettymys, ei suinkaan onnistuminen. Ei ollut vaikea nähdä, kuinka murskaava tämä lopputulos oli Suomen pelaajille. Joukkue, joka oli johtanut kahdella maalilla, joutui lähtemään kotiin vain yhdellä pisteellä.
Päävalmentaja Jacob Friisillä on nyt tehtävä edessään. Kesäkuun ottelut Hollantia ja Puolaa vastaan ovat entistä tärkeämpiä, ja tämä Liettuan ilta jätti kysymyksiä:
- Onko joukkue tarpeeksi kova pitämään johtonsa?
- Miten henkinen kantti kestää tiukat tilanteet?
Yksi asia on varma: jalkapallo ei odota ketään. Pettymyksistä on opittava nopeasti, ja seuraavassa pelissä Huuhkajien on näytettävä, etteivät he jää vellomaan tähän iltaan, vaan ovat valmiita nousemaan uudestaan. Niin kuin he ovat tehneet ennenkin.
