Ivan Toneyn näyttävä paluu Englannin maajoukkueeseen – Tuchelin rohkea veto tuo uutta sykettä hyökkäykseen
Kuvittele tämä – kesä on kynnyksellä, Lontoon ja Riadin välissä sykkii jalkapallosydän, joka ei tyydy vain palaamaan, vaan haluaa vallata kaiken. Se sydän kuuluu Ivan Toneylle, miehelle, joka katosi hetkeksi parrasvaloista, mutta nyt palaa näyttävästi Englannin A-maajoukkueeseen. Kutsun takana: Thomas Tuchel, kolmen leijonan uunituore käskyttäjä, mies jolla on taipumus nähdä enemmän kuin ottelutilastoja. Tämä ei ole pelkkä paluu, vaan uuden luvun alku – ehkä jopa lunastus.
Toneyn nimi julkaistiin perjantaina Englannin kesäkuun joukkueessa, joka kohtaa MM-karsinnassa Andorran ja pelaa ystävyysottelun Senegalia vastaan. Listan otsikot olivat odotettuja – Bellingham, Rice, tietysti Harry Kane – mutta siellä, ehkä hieman yllättäen, seisoi myös Ivan Toney. Kannattajat huokaisivat: “Vai niin. Ivan. Hän on takaisin.”
Sopii kuvaan, että kaikki ei ole enää mustavalkoista – ei Englannin pelitapa, eikä pelaajavalinnat. Tuchel rakentaa nyt Englantia uudelleen. Muovaa siitä jotain uutta ja vaarallista. Ehkä vähän arvaamatontakin. Ja juuri siksi Toney on täydellinen palanen tähän palapeliin.
Niin, se Toney. Viimeksi nähtiin kunnolla EM-kesänä 2024 – silloin vielä Brentfordin kärkimiehenä, englantilaisena toivona, joka toi kentälle sekä voimaa että vaistomaisia ratkaisuja. Sitten hän hävisi kehistä. Lähti Saudi-Arabiaan, Al-Ahlin riveihin. 42 miljoonaa euroa vaihtoi omistajaa, ja brittilehdistö viileni nopeasti. Siellä, missä monet näkevät uran loppupuolen suuntana – Toney näki uuden alun.
Ja näyttää siltä, että hän ei katsonut väärään suuntaan. 43 peliä, 29 maalia – parempi kuin hyvä saldo, jopa maanosaa vaihtaneelle hyökkääjälle. Mutta ehkä vielä tärkeämpää, Toney löysi sieltä jotain muuta: tasapainoa. Hänestä tuli kuin japanilainen miekkailija, joka aloitti alusta – ilman turhaa hälinää, mutta terävänä. Sellaisella asenteella tullaan takaisin, ei anteeksi pyytäen, vaan valmis näyttämään, että ei ollut pois pelistä vaan vain poissa näkyvistä.
Tuchel, joka tunnetaan pelillisen shakkikentän mestarina, ottaa mielellään tällaisia riskejä. Ei valitse ketään vain tilastojen vuoksi. Hänen valintansa ovat usein osa suurempaa suunnitelmaa. Paluu Toneylle merkitsee varmasti enemmän kuin yksittäinen ottelu. Se on luottamuksen osoitus. Mahdollisuus näyttää, että hän ei vain selvinnyt, vaan on nyt parempi kuin koskaan.
Eikä Tuchelilla ole edessään helppoja otteluita.
- Andorra kuulostaa helpolta, mutta se on maajoukkue, joka ei anna mitään ilmaiseksi.
- Senegal? Afrikan parhaimmistoa. Nopeutta, yllätyksellisyyttä, sykettä.
Siinä taistossa tarvitaan miestä, joka elää kovan paineen alla – ja janoaa sitä. Toney on juuri sellainen.
Englannin joukkue itsessään tuntuu nyt kuin kappale jalkapalloromaania:
- Jude Bellingham tuo eleganssin,
- Declan Rice vakauden,
- Harry Kane on se tuttu kapteeni – kuin marsalkka, joka on nähnyt kaiken.
Ja sitten on Toney, se yllätysohjus, joka voi millä hetkellä tahansa muuttaa pelin suunnan.
Totta kai isot kysymykset vielä leijuvat ilmassa. Voiko Saudi-Arabian liiga todella valmistaa pelaajan maajoukkuetasolle? Onko Toney pelissä kunnossa vai onko tämä ennen kaikkea symbolinen valinta – kehotus anteeksiannolle, yhteiskunnallinen viesti siitä, että ihmisille kuuluu toinen mahdollisuus?
No, ehkä vähän molempia.
Mutta yksi asia on jo nyt selvä: jossain Lontoon sumuisen iltapäivän ja Riadin aavikon välissä elää mies, joka ei tullut pyytämään takaisin paikkaansa – hän tuli ottamaan sen. Ivan Toney ei halua pelkkää paluuta. Hän haluaa jättää pysyvän jäljen.
Ja kun Englanti astelee kentälle kesäkuussa, voi hyvinkin olla, että huuto “Three Lions” kaikuu hieman eri sävyssä. Siinä on taustalla tarina, ei vain taktiikkaa. Ja ehkä juuri siksi – juuri tämän vuoksi – Ivan Toney on mukana jälleen.
🖊️ Aino-Pihla Koskivirta
Kirjoittanut jalkapallosta ja sen käänteistä vuodesta 2011 – tunteella, rytmillä ja rakkaudella lajiin.
#IvanToney #EnglantiPalaa #TuchelSuunnitelma #FutisElää
