Aston Villan Mestarien liiga -unelma murskaantui draaman ja kyseenalaisen tuomion keskellä Old Traffordilla

Aston Villan Mestarien liiga -unelma murskaantui draaman ja kyseenalaisen tuomion keskellä Old Traffordilla

Jos joku kuvitteli, että Valioliigan päätöskierros voisi sujua ilman draamaa – mietipä uudestaan.

Sunnuntaina Old Traffordilla nähtiin juuri se, mitä jalkapallon ystävät salaa toivovat: tunteita, tuskaa, kyyneliä ja kyseenalaisia tuomioita. Kaikki tämä pakattuna 90 minuuttiin, joka päätti Aston Villan taistelun Mestarien liigaan pääsystä – eikä suinkaan reiluin ehdoin, jos kysytään birminghamilaisilta.

Villa oli käytännössä maaliviivalla. Unai Emeryn porukka tarvitsi vain tasapelin Manchester Unitedin vieraana varmistaakseen paikkansa Euroopan kirkkaimmassa seurakilpailussa. Muut kentät tarjosivat vielä myötätuulta. Mutta yhdessä hetkessä kaikki muuttui – ja yhdessä hyvin kiistanalaisessa tilanteessa heidän unelmansa suli.

Ensimmäinen takaisku: Martinez ulos, suunnitelmat romukoppaan

Peli oli vielä nuori, kun ensimmäinen sokki iski. Unitedin hyökkääjä Rasmus Höjlund karkasi puolustukselta, ja Villan ykköstorjuja Emiliano Martinez tuli liian rohkeasti vastaan. Tulos? Punainen kortti – eivätkä katsojat oikein tienneet, itkeäkö vai huutaa. Martinez lensi suihkuun, ja Villalla oli reilut 60 minuuttia aikaa sinnitellä kymmenellä miehellä.

Silti Villa ei suostunut taipumaan – ainakaan ennen toisen puoliajan surullisenkuuluisaa välikohtausta.

Ja sitten tuli se hetki, joka jää kauden muistikirjoihin

Villa-hyökkääjä Morgan Rogers haistoi tilaisuuden kuin vanha ketku. Unitedin maalivahti Altay Bayindir kompuroi pallon kanssa, eikä saanut otetta kuin korkeintaan olkapäillä ja säärillä. Rogers nappasi pallon pois ja survoi sen verkkoon. Villasfanit olivat jo tuulettamassa.

Mutta ennen kuin kukaan ehti hymyillä kunnolla, tuomari Thomas Bramall vihelsi pelin poikki – hänen mukaansa pallo oli jo maalivahdin hallussa. VAR ei voinut tehdä mitään, koska peli oli katkaistu ennen kuin tilanne eteni loppuun asti.

Kuvista nähtiin selvästi: pallo ei ollut Bayindirin hallussa tavalla, joka sääntöjen mukaan vaaditaan. Mutta se ei auttanut enää ketään. Vihellys liian aikaisin – se oli sääntöjen mukainen, mutta suurten panosten keskellä kenties liian kevyt päätös.

United iskee – ja Newcastle kiittää taustalla

Kohtalon ivaa ei tarvinnut kauaa odottaa. Seuraavasta hyökkäyksestä Manchester Unitedin Amad Diallo iski pallon sisään. Myöhemmin Christian Eriksen viimeisteli toisen maalin rangaistuspotkusta. Tämän jälkeen Aston Villan tehtävä muuttui mahdottomaksi.

Samalla Newcastle–Everton-pelistä kantautui yllättäviä uutisia: Newcastle hävisi. Jos Villa olisi saanut edes tasapelin, tie Mestarien liigaan olisi ollut auki. Mutta yksi vihellys muutti kaiken. St. James’ Parkilla ei ehkä juhlittu voittoa, mutta ensi syksynä siellä pelataan kuitenkin isoja euro-otteluita.

Nottinghamin viimeinen toivo jäi taivaan tuuliin

Draamaa riitti muuallakin. Nottingham Forestilla oli vielä teoreettinen mahdollisuus Eurooppa-liigaan. Chelsea ei kuitenkaan antanut armoa, vaan iski tarvittavat maalit. Chris Woodilla oli lisäajalla tilaisuus pelastaa kaikki – mutta hänen laukauksensa painui ylös katsomoon, ja unelma jäi kentän pintaan makaamaan.

Pöytäkirja sulkeutuu – jotkut juhlivat, toiset nielevät pettymystä

  • Manchester City varmisti lohkopaikan vakuuttavasti.
  • Chelsea nousi neljänneksi.
  • Newcastle nappasi yllättäen paikan kirkkaissa valoissa.
  • Aston Villa jäi juuri ulkopuolelle – kausi oli hieno, mutta päätös jätti arven.
  • Nottingham Forest tyytyi Konferenssiliigaan – pettymys, mutta kuitenkin europelejä.

Tuomaripeliä vai vain osa lajin luonnetta?

Aston Villan leirissä tunteet olivat pinnassa. Sosiaalisessa mediassa kannattajat huusivat oikeusmurhaa, ja mediassa analyytikot tivasivat:

  • Miksi VAR ei puuttunut?
  • Miksi tuomari vihelsi niin nopeasti?
  • Missä kohtaa tämä peli oikeasti hävittiin?

Toisaalta – tätä on jalkapallo. Pelissä, jossa pienimmätkin hetket kääntävät koko kauden suunnan. Inhimilliset virheet kuuluvat lajiin, halusi tai ei. Mutta juuri siksi päätöskierroksilla paine on valtava – ja jokainen virhe voi olla kohtalokas.

Villa tarvitsi vain tasapelin. He olivat lähellä, mutta se ei riittänyt. Martinez antoi ensimmäisen iskun, ja loput menivät, kuten menivät.

Mutta kuka osaa sanoa – kuinka erilaiselta kaikki olisi näyttänyt, jos tuo maali olisi hyväksytty?

Mitä mieltä sinä olet? Oliko tuomariratkaisu skandaali, vai vain osa peliä? Ja missä kohtaa Aston Villa lopullisesti menetti mahdollisuutensa?