Rasmus Højlund myynnissä – nuori hyökkääjälupaus uuden alun äärellä

Old Trafford seisoo tänään hiljaisena. Siellä, missä muinoin raikui voitonhuudot, käy nyt vain tuuli – muistuttaen pitkästä ja raskaasta kaudesta, jota moni yrittää jo unohtaa. Penkit ovat paikoillaan, mutta toiveet? Ne tuntuvat luisuneen varjoihin. Ja juuri silloin, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta, seura alkaa katsoa taaksepäin – ja hinnoitella nyt sen, mitä eilen toivottiin.

Kyse on Rasmus Højlundista. Nuoresta hyökkääjästä, jonka pelisilmässä ja liikkeessä humahtaa aina lupaus jostain suuremmasta. Nyt hänen nimensä ei enää ole osa tulevaisuuden suunnitelmia, vaan siirtolistaa.

45 miljoonaa euroa. Siinä pelaajan tämänhetkinen arvo. Ei polkuhinta, mutta ei sellaista lukua, joka sotkisi siirtomarkkinat kaaokseen. Se on realistinen hinta – ehkä hieman alakanttiin, mutta linjassa sen pettymyksen kanssa, joka kasvoi, kun Højlundin ensimmäinen kausi ei täysin vastannut odotuksia. Eikä toisaalta kadottanut kaikkea lupaustaan.

Nuori Messias vai väärässä ajassa?

Viime kesänä hänen nimensä kiersi jalkapalloa ympäri. 77,8 miljoonan euron siirtosumma yhdistettynä hurjaan yleisön odotukseen teki hänestä lähes messiaan. Unitedin toivo kääntyi siihen, mitä Højlund edusti: uutta alkua, uutta uskoa.

Hetkittäin hän väläyttikin sitä kaikkea. Hän pelasi isolla sydämellä, tarjosi yleisölle lupaavia hetkiä, oivaltavia suorituksia ja fyysisyyttä. Mutta koko kausi jäi vajavaiseksi. Maaleja syntyi kymmenen. Minuutit eivät muuttuneet tarpeeksi tehoiksi. Ja lopulta se kaikkein raain kriitikko – Old Traffordin yleisö – alkoi huokailla pettyneenä.

Mutta ketkä me olemme tuomitsemaan yhden vuoden perusteella?

Epäreilu peli?

United ei enää ole se voittavien vuosien koneisto. Se on muuttumassa – ja ehkä juuri nyt keskellä identiteettikamppailua. Ja silloin nuorten pelaajien kohtalo on julma. Jos et loista heti, sinut voidaan pakata matkaan – olitpa kuinka lahjakas tahansa.

Højlund ei ehkä saanut sitä tukea, mitä olisi tarvinnut. Ja nyt, kun seura puristaa budjettia, hänestä on tullut rivinumero suunnitelmissa: mahdollista myyntiä, jolla tehdään tilaa uudelle.

Horisontissa: Milano

Mutta siirtouutisiin kätkeytyy aina tarinoita.

Internazionale näkee Højlundissa mahdollisuuden. Ei epäonnistumista, vaan kypsymättömän pelaajan, jolla on yhä kaikki ainekset onnistua. Italiassa puhutaan nimityksillä kuten ”nälkä”, ”raaka talentti”, ”uudelleenkäynnistys”.

• Tarjousta ei vielä ole.
• Agentit keskustelevat hiljaisesti.
• Toimittajat seuraavat tilannetta herkeämättä.

Ja Rasmus itse? Hänen sanansa – tai ehkä niiden lomasta huokuva toive – kertovat, että hän haluaisi jäädä. Hänellä olisi vielä tarina kesken täällä. Mutta kaikki ei ole kiinni tahdosta.

Kysymys, jonka siirto herättää

Jalkapallo ei ole aina armoa. Usein se on exceleitä, budjetointia ja aikarajoitteita. Seura tarvitsee tilaa uusille kasvoille – ja joskus hukkaa mahdollisuuden vanhassa.

Tämä ei ole vain siirtouutinen. Tämä on kysymys siitä, mitä toivo maksaa. Mitä tapahtuu, kun nuoren pelaajan lupaus ei realisoidu heti? Ovatko mielet ja muistot niin lyhyitä, että annetaan vain yksi yritys? Ja kuka silloin kantaa katoavan potentiaalin tuskan?

Viimeinen ajatus, jossa sykkii sydän

Højlund ei ole valmis. Mutta vielä elossa on kipinä. Hänen juoksussaan näkyy yhä voima, ja hänen katseensa kertoo, että hän ei ole vielä valmis luovuttamaan. Jos hänet päästetään matkaan, toivokaamme, että se tapahtuu tavalla, jossa muistetaan koko matka – ei vain maalien lukumäärä.

Ja jos tämä tarina jatkuu Milanossa, ehkä me vielä ymmärrämme, miksi hänestä aikoinaan innostuttiin niin kovin. Koska jalkapallossa suuret hetket eivät synny hinnoista, vaan unelmista, joita joku uskalsi kantaa selässään vaikeimpinakin hetkinä.

Joskus ne unelmat puhkeavat kukkaan muualla. Ja sekin on osa peliä.

Kaisa Uotila, urheilutoimittaja, joka uskoo yhä, että suurimmat tarinat alkavat siellä, missä epäonneakin on ollut.