HJK syvässä kriisissä: Eurokatastrofi paljasti valmennuksen ja pelaajiston vakavat ongelmat

HJK syvässä kriisissä: Eurokatastrofi paljasti valmennuksen ja pelaajiston vakavat ongelmat

Kun Helsingin Jalkapalloklubi lensi Färsaarille pelaamaan Konferenssiliigan ottelua NSÍ Runavikia vastaan, odotukset eivät ehkä olleet korkealla, mutta kukaan ei osannut aavistaa, miten raju herätys sieltä olisi luvassa. 4–0-tappio – kyllä, luit oikein – jää historiaan yhtenä suomalaisen seurajalkapallon pahimmista eurokatastrofeista. Ja tämä ei ollut mikään yksittäinen epäonnistuminen. Nyt on aika puhua rehellisesti: HJK on kriisissä.

Jos ottelu Runavikissa tarjosi jotakin, niin se oli kylmä suihku, joka pakotti katseet peiliin. Klubissa pitää nyt tehdä isoja päätöksiä – ja tehdä ne nopeasti. Ongelmia on kaksi, ja molemmat kaipaavat ratkaisua: valmennus ja kokoonpano.

Valmentajanvaihdos toi toivon, mutta nyt tarvitaan suunnitelma

Miika Nuutinen nousi keväällä päävalmentajaksi melkoisessa myrskyssä, kun Toni Korkeakunnas sai lähteä. Nuutinen aloitti loistavasti: neljä voittoa putkeen antoi lupauksen uudesta alusta. Mutta voittoja ei saa liiaksi tuijottaa, etenkin kun ne tulivat liigan pohjakastin joukkueita vastaan. Sittemmin on tullut karumpia tuloksia – erityisesti KuPSin murskaava 4–0 ja nyt tämä ilta, jota HJK-fanit haluaisivat unohtaa.

Nuutinen on 33-vuotias, intoa ja potentiaalia täynnä – mutta hän on myös kokematon, eikä kukaan jaksa ihan realistisesti odottaa, että hän yksin kantaisi vastuun, jonka suurseuran valmennuspaikka tuo mukanaan. Ongelmaksi on noussut välitila, jossa koko seura tuntuu roikkuvan. Onko Nuutinen jatkaja vai vain väliaikainen ratkaisu? Vai voiko epäröinti itsessään olla se, mikä estää joukkueen pelaamasta vapautuneesti?

Marko Rajamäki, entinen liigavalmentaja itse, osui naulan kantaan sanoessaan: jos seurajohto ei ole tilanteen tasalla eikä ole selkeä linja valmennuksen suhteen, se näkyy kentällä – ja pelaajatkin alkavat epäröidä. Johtajuus ei ole pelkkä sana, vaan asia, joka säteilee joka soluun pukukopista pelisuorituksiin.

  • Ensimmäinen päätös, jonka HJK:n on tehtävä: joko se sitoutuu Miika Nuutiseen pitkäjänteisesti, tai päättää avoimesti hakea uuden, kokeneemman päävalmentajan.
  • Epäröinti tekee enemmän hallaa kuin mikään yksittäinen tappio.

Pelaajamateriaali on ohut, ja aika tikittää

Jos valmennusongelma tekee elämästä vaikeaa, pelaajatilanne tekee siitä lähes toivotonta. Runavikia vastaan HJK matkusti otteluun seitsemän vaihtopelaajan voimin – joista kaksi oli maalivahteja. Se ei ole Euroopassa kilpailevan huippuseuran merkki. Se on merkki siitä, että jotain on pahasti pielessä pelaajahankinnoissa ja -suunnittelussa.

Tänä kesänä HJK on antanut useamman pelaajan lähteä – Bandé, Ritari, Hudd – mutta uudet tulijat eivät ole vastanneet huutoon.

  • Cheikh Sidibé? Kadonnut farmijoukkueeseen.
  • Benji Michel? Maaliton ja varjoissa.

Leveyttä ei ole, ja laatua on liian vähän. Ja kun pelit, joissa koko kausi voi kääntyä, pelataan jo heinäkuussa, asia on enemmän kuin kiireellinen.

Muistatko viime kauden Lee Erwinin? Hän tuli, teki tarvittavat maalit ja toi heti kentälle varmuutta. Nyt HJK tarvitsee samantyyppistä ihmettä siirtomarkkinoilta – eikä kuukausien päästä, vaan tänään.

  • Ratkaisu numero kaksi: urheilujohtaja Petri Vuorisen on reagoitava nopeasti.
  • Klubiin on tuotava vähintään kaksi avauksen tasoista pelaajaa – mahdollisesti enemmän – jotta kausi saadaan takaisin raiteilleen ennen kuin se on ohi ennen elokuuta.

Onko kaikki menetetty? Ei vielä. Mutta aikaa ei ole.

Veikkausliigan sarjataulukossa HJK on vielä keulakärkien tuntumassa, neljän pisteen päässä ykköspaikasta. Mutta jos meno jatkuu tällaisena, tuo piste-ero muuttuu nopeasti muistoiksi. Eurokentillä turpasauna Runavikista oli varoitus. Kysymys kuuluu: kuunnellaanko sitä?

Joskus kriisi pakottaa tekemään sen, mitä olisi pitänyt tehdä jo kuukausia sitten. Se ravistaa hereille. Ja juuri sellaiseksi tämäkin tilanne on muuttumassa – tai paremminkin, se täytyy muuttaa. HJK on Suomen suurin, rikkain ja resursseiltaan vahvin seura. Mutta silläkään ei ole varaa tyytyä keskinkertaisuuteen. Jos johtajuus hapertuu ja pelimateriaalin taso tippuu, ei historia tai aikaisempi menestys pelasta ketään.

Nyt seurajohdolla on peiliin katsomisen paikka. Halutaanko oikeasti voittaa vielä – vai eletäänkö vanhojen mestaruuksien varassa?

  • Kaiken tämän keskellä on valittava suunta. Tähän kriisiin kätkeytyy mahdollisuus – mutta vain, jos siihen tarttuu nyt.

💬 Mitä sinä ajattelet? Pitäisikö HJK pitää kiinni Miika Nuutisesta vai siirtyä etsimään kokeneempaa valmentajaa? Millaisia vahvistuksia joukkue oikeasti tarvitsee? Jatka keskustelua kommenteissa 👇