Santeri Haarala tavoittelee kansainvälistä uraa – Veikkausliiga ei riitä tähtipelaajalle
Kun Santeri Haarala siirtyi alkuvuodesta Ruotsin suurseura Djurgårdeniin, moni odotti hänen uransa ottavan uuden harppauksen. Alku näyttikin lupaavalta: joukkue kärsi loukkaantumisista, ja Haarala sai arvokkaita peliminuutteja Allsvenskanissa. Mutta kuten niin usein jalkapallossa, tilanne muuttui nopeasti.
Kevään jälkeen tilanne kääntyi. Loukkaantuneiden palatessa kentille, Haaralan rooli kutistui. Viimeisen kerran hän oli penkillä kesäkuun lopussa – sen jälkeen hän ei edes päässyt kokoonpanoon viiteen peräkkäiseen otteluun.
Djurgården ja pelaaja itse etsivät ratkaisua. Päävalmentaja Jani Honkavaara kertoi avoimesti ruotsalaismedian haastattelussa, että:
- Suomalaisseurat ovat kiinnostuneita Haaralasta
- Pelaajaa ei kuitenkaan kiinnosta paluu Suomeen
- Hän kokee Veikkausliigan tason liian matalaksi omiin tavoitteisiinsa nähden
Tämä näkemys voi kirpaista kotimaista jalkapalloväkeä, mutta se heijastaa myös nykypelaajien kunnianhimoa. Haarala ei halua ottaa askelia taaksepäin – hän haluaa edetä urallaan ja hakea peliaikaa kansainvälisillä kentillä.
Mahdollisia seuraavia askelia Haaralalle ovat:
- Lainasopimus toiseen Allsvenskan-joukkueeseen
- Siirto Ruotsin Superettaniin
- Muutto esimerkiksi Norjan tai Tanskan sarjoihin
- Siirto Keski-Eurooppaan
Vaikka peliaika Djurgårdenissa on ollut nihkeää, ei seura ole pakotettu myymään. Haaralan sopimus ulottuu vuoden 2027 loppuun, mikä antaa seuralla pelivaraa harkita siirtotarjouksia. Pelaajan itsensä tavoitteet ovat kuitenkin selvät: hän haluaa pelata – mutta vain, jos suunta on eteenpäin.
Se, että Veikkausliiga ei hänen mukaansa tarjoa tarpeeksi kilpailua, nostaa käytännössä esiin laajemman kysymyksen: pystyykö kotimainen liiga kilpailemaan kunnianhimoisten nuorten pelaajien kanssa, vai ajautuuko se kehityksessä taka-alalle? Nykytrendit viittaavat siihen, että yhä useampi suomalainen suuntaa nopeasti ulkomaille kehittyäkseen ja saadakseen mahdollisuuksia kansainvälisesti.
Pohdittavaa riittää: pitäisikö Veikkausliigan kehittää rakenteitaan ja houkuttelevuuttaan, jotta parhaat pelaajat jäisivät kotiin kasvamaan – vai onko kansainvälinen tie se ainoa keino menestyä? Ainakin Santeri Haaralan kohdalla vastaus on selvä: tie vie eteenpäin, eikä taaksepäin ole katsomista.
