Hugo Ekitike Liverpooliin lähes sadalla miljoonalla – onko edessä uusi siirtopettymys vai todellinen läpimurto?
Joskus jalkapallosiirrot saavat sinut raapimaan päätäsi niin, että tekisi mieli tarkistaa, sattuiko lukemaan otsikon väärin. Sellainen fiilis tuli monelle, kun Liverpool ilmoitti kuorossa Erling Haaland -luokan siirtosummalla (94 miljoonaa euroa, bonuksineen) hankkineensa Hugo Ekitiken Eintracht Frankfurtista.
Hetkinen. Kuka?
Toki jalkapallofanien keskuudessa nimi Hugo Ekitike ei ole ventovieras, mutta ei myöskään sellainen, joka kiihdyttää sykkeet taivaisiin. Reaktioihin on helppo yhtyä: miksi Liverpool päätti sijoittaa lähes sata miljoonaa euroa pelaajaan, jonka ansioluettelo huipputasolla on… noh, sanotaan suoraan – ohuehko.
Liverpool pisti isosti likoon
Tähän mennessä Ekitiken kaunein jalanjälki kentällä löytyy viime kaudelta Frankfurtissa: 15 maalia Bundesliigassa, väkevä syyskausi ja muutama välähdys siitä, mitä hän kenties voi tulevaisuudessa olla. Mutta A-maajoukkue-edustuksia ei ole. PSG-aika? Lyhyt ja kivulias – 4 maalia 33 ottelussa seurassa, jossa odotetaan, että kentälle tullaan Messi/mbappémaisin elkein.
Silti Liverpool, seura joka on vuosia tunnettu nimenomaan harkituista, dataan ja peli-identiteettiin nojaavista hankinnoistaan, paukutti pöytään summan, jolla olisi voinut ostaa puolikkaan stadionin tai rakentaa kokonaisen nuorisotähtien rintaman. Mitä ihmettä oikein tapahtui?
Taas yksi Frankfurt-hyökkääjä ison maailman paineissa
Ekitiken siirto ei ole ensimmäinen laatuaan, jos katsotaan Frankfurtin hyökkääjien polkua suurimpiin seuroihin. Kokoelma ei varsinaisesti lohduta Liverpool-fania:
- Luka Jovic teki sensaatiomaisia maaleja Saksassa, mutta jäi täysin varjoon Real Madridissa ja lähti lähes ilmaiseksi pois.
- Sebastien Haller sai tilaisuutensa West Hamissa, mutta ei koskaan löytänyt samaa virettä, jonka vuoksi hänet sinne ostettiin.
- Randal Kolo Muani? PSG maksoi lähes 100 miljoonaa, mutta odotukset kaatoivat pelaajan – nyt mies on lainalla Juventuksessa.
- Omar Marmoush päätyi Manchester Cityyn – mutta sielläkin sanotaan, että tähti on vielä ”tulossa”, ei vielä tullut.
Hugo Ekitike ei siis ainoastaan kanna omaa taakkaansa, vaan hän astuu suoraan epäonnistuneiden Frankfurt-hyökkääjähankintojen pitkään varjoon. Eikä se varjo ole erityisen mukava paikka kasvaa.
Pakonsanelema päätös?
Liverpoolilla on synkkiä sävyjä taustalla, joita ei voi sivuuttaa. Diogo Jotan ura päättyi traagisesti ja jättänyt hyökkäyspäähän valtavan aukon. Samalla Darwin Núñezin ailahtelevat otteet ja Cody Gakpon paikka väärällä laidalla eivät ole tuoneet helpotusta. Valinnat markkinoilla ovat olleet niukat – esimerkiksi Newcastle ei luopunut Alexander Isakista, eikä markkinoilta löytynyt heti saatavilla olevaa “täydellistä” pelaajaa.
Syntyikö Ekitiken siirto siis laskelmoidun pitkän aikavälin strategian kautta – vai oliko tämä vain pakotettu ratkaisu? Eräänlainen kiirehkä laastari tilanteessa, joka vaatisi kirurgisen tarkan suunnitelman?
Lupaus kyllä – mutta lunastaako sen?
Toisaalta, ollaan reiluja. Ekitike on nuori, vasta 23-vuotias, ja hänen pelaamisessaan on jotain, joka voi saada katsojan nousemaan penkistä: terävyyttä, liikettä, vaarallisuutta boksissa. Jos hänessä tapahtuu se pieni napsahdus, jota niin monelta nuorelta odotetaan, hänellä on kaikki eväät nousta jopa Poolin hyökkäyksen kantavaksi voimaksi.
Mutta urheilumaailmassa “jos” on raskas sana. Jos Ekitike lunastaa potentiaalinsa. Jos hän sopeutuu valioliigan tempoon. Jos paineet eivät paina liian raskaasti harteilla. Jos hän löytää yhteyden Arne Slotin pelitapaan.
Liverpoolin kannattajat eivät ole erityisen armeliaita odotusten kanssa. Jos maalitili ei aukea nopeasti, median ja fanien katseet muuttuvat pistäviksi. Ja siinä vaiheessa sadan miljoonan hintalappu tuntuu selässä kuin kivitaakka.
Lopputulema – toivo vai toisto?
Joku voisi sanoa, että Liverpool teki nyt sen virheen, jota he ovat vuosia hienosti vältelleet: maksoi potentiaalista, ei pelatuista näytöistä. Se on riski – eikä mikään vähäinen.
Mutta jalkapallossa mikään ei ole varmaa. Voi olla, että me kaikki vielä hämmästelemme vuoden päästä Ekitiken maalimääriä ja Liverpoolin nerokkuutta. Voi myös olla, että tämä jää yhdeksi niistä isoista, ”mitä he oikein ajattelivat” -tyyppisistä tapauksista, joita analysoidaan dokumenteissa vuosia myöhemmin.
Yksi asia on varma: Hugo Ekitike on nyt valokeilassa. Ja sieltä on vain kaksi tietä – kohti kultaa tai kohti floppien historiaa.
🔴 Mitä sinä ajattelet? Oliko tämä huti vai hitti? Kommentoi ja jatketaan keskustelua.
