Michail Antonio jättää West Hamin kymmenen vuoden jälkeen – legendan aikakausi päättyy Itä Lontoossa
Itä-Lontoossa on tänään tavallista hiljaisempaa. Jossain Teemsin rannalla, stadionin valojen alla, yksi aikakausi on tullut päätökseen. Michail Antonio — mies, joka vuodesta 2015 asti on kantanut West Hamin värejä ja tarponut jokaisella nurmella energialla, jota kukaan ei voinut opetella — sanoo jäähyväiset.
Hän on 35, ja kymmenen vuoden tarina claret & blue -paidassa on nyt kirjoitettu loppuun. Maaleja, voittoja, pettymyksiä ja kasapäin hetkiä, jotka jäävät fanien muistoihin.
Kymmenen vuotta, joista kasvoi legenda
Kun Antonio saapui seuraan, hän oli vain yksi pelaaja muiden joukossa. Hyvä tekijä, kyllä, mutta ei vielä nimi, jonka stadion yhtenä miehenä laulaa. Vuosien varrella hänestä tuli paljon enemmän.
Hän pelasi 323 ottelua, teki tärkeitä maaleja ja oli usein se yksittäinen voima, joka käänsi ottelun.
- Joukkueen syke kentällä ja sen ulkopuolella
- Spurtit, jotka rikkoivat puolustuslinjat
- Maaleja, jotka nostattivat koko stadionin ilmaan
Loukkaantuminen, joka muutti kaiken
Viime joulukuussa, kun kaupunki hehkui joulunaloituksen valoja, kaikki pysähtyi. Antonio joutui vakavaan auto-onnettomuuteen ja mursi jalkansa — saman jalan, jolla hän oli tehnyt uransa ikimuistoisimmat maalit.
Kausi oli käytännössä ohi. Vaikka hän kuntoutui ja palasi pelikuntoon, tunne oli muuttunut. Uusi alku tuntui olevan jossain muualla.
Neuvottelut, joista ei löytynyt jatkoa
Antonion sopimus päättyi kesän kynnyksellä. Hän ja seura istuivat alas, puhuivat ja muistivat menneet. Lopulta he tulivat yhteisymmärrykseen: nyt oli aika jatkaa eri suuntiin.
Ei draamaa, ei riitoja — vain hiljainen sopimus siitä, että yhteinen matka oli kulkenut loppuun.
Mitä jää käteen?
Jää kuvia ja muistoja:
- Märkä marraskuun ilta ja upea maali
- Voimakas juoksu keskiviivalta, kun koko katsomo pidätti hengitystään
- Hetket, jolloin Antonio nosti koko joukkueen mukanaan
West Hamissa tiedetään, että Hammer-logo kertoo enemmän kuin vain jalkapallosta. Se kertoo yhteisöstä, ylpeydestä ja sinnikkyydestä. Antonio oli kaikkea tätä.
Matka jatkuu jossain muualla
Minne hän lähtee seuraavaksi, sitä ei vielä tiedetä. Ehkä hän pelaa vielä kirkkaiden valojen isoilla kentillä — tai pienemmällä stadionilla, jossa kannattajien äänet kantautuvat suoraan kentälle.
Mutta mikä tahansa seura onkaan seuraava, hän vie mukanaan palan Lontoon itää. Kun hän seuraavan kerran juoksee uudelle kentälle, hänen sydämessään voi silti kumahtaa vasaran isku.
