Nottingham Forest 2025–26 kausiennakko Eurooppa liigan paluu legendaariselle City Groundille ja uusi nousu kohti huippua

Nottingham Forest 2025–26 kausiennakko Eurooppa liigan paluu legendaariselle City Groundille ja uusi nousu kohti huippua

Kesäiltoina on jotakin erikoista Trent-joen yllä. City Ground voi olla tyhjä, mutta sen hiljaisuus ei ole tyhjyyttä – se on latausta. Katsomot odottavat, nurmi odottaa, koko kaupunki odottaa. Nottingham Forest on palaamassa Euroopan kentille, ja tunne on kuin vanha ystävä olisi palannut pitkän poissaolon jälkeen. On vähän jännitystä, hieman pelkoa – mutta ennen kaikkea rinnassa läikähtävä lämpö.

Tämä ei ole vain yksi kausiennakko muiden joukossa. Tämä on tarina seurasta, joka vuosia kamppaili pysyäkseen hengissä Valioliigan armottomassa vauhdissa – ja joka lopulta ei vain selvinnyt myrskystä, vaan löysi siitä oman voimansa. Kauden 2024–25 Forest muistaa pitkään: se oli tie, joka alkoi varjoista ja päättyi parrasvaloihin.

Edellinen kausi – nousu varjoista

Kaksi kautta taisteltiin kynsin hampain sarjapaikasta. Sitten tuli Nuno Espírito Santo – mies, joka toi järjestystä ja kovuutta. Tuloksena seitsemäs sija, korkein sitten kevään 1995. Keväällä Forest hengitti jo Mestarien liigan ilmaa, kunnes raskas jakso pudotti sijoitusta. Lopulta kausi päättyi Eurooppa-liigan paikkaan, mikä tuntui miltei voitolta.

Puolustuspeli oli tiivis ja kurinalainen: vain 46 päästettyä maalia, liigan kuudenneksi vähiten. Liverpool kaatui 1–0, samoin Manchester City. Helmikuussa City Groundilla räjähti – Brighton kaatui 7–0, ja Chris Wood viimeisteli hattutempun.

Woodin 20 maalia kertoivat hänen tärkeytensä. Vierellä Morgan Gibbs-White säteili luovuuttaan. Anthony Elanga juoksi ja hymyili sydämiin – kunnes kesä vei hänet Newcastleen.

FA Cupissa saavutettiin välieräpaikka ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen. Matz Sels nappasi kultahanskan jaetulla ykkössijalla Arsenalin David Rayan kanssa. Kaikki tuntui kuin alkusoitolta jollekin vielä suuremmalle.

Kesän tuulet – lähtijöitä ja tulokkaita

Kesä toi muutoksia. Elanga myytiin Newcastlelle 61 miljoonalla eurolla. Danilo palasi Brasiliaan, Ramón Sosa seurasi perässä, Matt Turner siirtyi Ranskaan ja päätyi lainalle Yhdysvaltoihin.

Tilalle saapui:

  • Dan Ndoye – Sveitsin maajoukkuepelaaja Bolognasta, korvaamaan Elangan.
  • Igor Jesus – fyysinen hyökkääjä Botafogosta.
  • Jair Cunha – 20-vuotias topparilupaus, joka herättää jo kiinnostusta.

Nuno Espírito Santo – järjestyksen mies

Nuno rakentaa kestävää. Hänen 4-2-3-1 -taktiikkansa on kuin linnan portti: tiivis puolustus, tasapainoinen keskikenttä ja kärjessä Wood, joka avaa tilaa laitureille.

Nuno vaatii henkistä kovuutta yhtä paljon kuin taktiikan omaksumista. Sitoutuneet pelaajat nousevat hänen luottopelaajikseen.

Joukkueen runko – avainpelaajat

  • Maalissa: Matz Sels, varana Carlos Miguel ja Angus Gunn cup-otteluissa.
  • Puolustus: Nikola Milenković ja Murillo toppareina, Ola Aina oikealla, Neco Williams vasemmalla. Jair Cunha ja Morato varalla.
  • Keskikenttä: Elliott Anderson moottorina, Nicolas Domínguez ja Ryan Yates puolustavina. Ibrahim Sangaré tasapainottaa. Morgan Gibbs-White hyökkäyksen sytyttäjä ja siirtohuhujen keskiössä.
  • Hyökkäys: Hudson-Odoi vasemmalla, Ndoye oikealla, Wood piikissä. Igor Jesus haastajana.

Tuleva kausi – torstai-illat ja sunnuntait

Forest palaa Eurooppaan ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Edessä on otteluruuhkaa ja kysymys kuuluu: kantavatko kurinalaisuus ja energia kahdella rintamalla? Ennuste Valioliigassa: sijoille 8–6, jos loukkaantumisia vältetään.

Lopuksi – miksi kaikki on mahdollista

Forest ei ole vain joukkue. Se on historiaa, muistoja, Brian Cloughin henki ja kannattajia, jotka uskovat mahdottomaan. 17. elokuuta Brentford-ottelun avausvihellyksestä alkaa matka, jonka päätepistettä ei tiedä kukaan – mutta ihmeisiin on aina tila.

Ennuste

  • 🔴 Lopullinen sijoitus: 8
  • Euroopassa: lohkosta jatkoon mahdollinen
  • Avainpelaaja: Morgan Gibbs-White