Matias Siltanen nuori suomalainen jalkapallolupaus Comon ja Serie A:n porteilla

Elokuisen illan ilma on raskasta, hiukan ukkosta enteilevää, vaikka taivas on kirkas. Tunne ei tule säästä. Se tulee siitä, että jossain Euroopan jalkapallokartalla – ehkä Tukholman ja Como-järven välissä, ehkä kaikkialla samaan aikaan – ilmassa on sähköä. Sellainen sähkö, joka ei välähdä valokaarina katsomossa, vaan tuntuu rintalastassa: jokin on liikkeellä. Ja sen kaiken keskellä seisoo 18-vuotias suomalainen Matias Siltanen.

Jos hänen tähänastinen tarinansa olisi kappale musiikkia, se olisi ollut tähän asti rauhallinen, nouseva melodia. Lahdesta Djurgårdeniin – ja Ruotsissa nopeasti nuorukaisesta tuli nimi, joka saa katsojat kohottamaan kulmakarvojaan kesken ottelun. Hänen pelissään on sellaista rauhaa, joka nuorilta usein puuttuu – mutta myös kipinöitä, joista syntyy myrsky. Nyt se melodia on saavuttamassa ensimmäisen suuren crescendo­kohtansa. Ja sen ääni kantautuu jo Italiaan.

Kun Cesc Fàbregas kääntää katseensa

Como 1907. Nimi, joka vielä muutama vuosi sitten vilahti lähinnä Serie D:n tuloslistoilla ja italialaisten jalkapalloromantikkojen muistojen hämärissä. Nyt se on tarina kuin käsikirjoituksesta: syrjäiseltä tasolta Serie A:n valoihin. Taustalla rahaa? Kyllä. Mutta myös jotakin muuta: visio, johon uskoo entinen Barcelona- ja Arsenal-tähti Cesc Fàbregas. Pelaajana hän johti keskikenttiä kuin orkesterin kapellimestari, nyt hän tekee sitä valmentajana.

Eikä ole ihan pikkujuttu, että juuri Fàbregasin katse on pysähtynyt Siltaseen.

Comon scoutti René Bakhuis kertoi ruotsalaiselle Fotbolldirektille, miten Siltanen pelasi IFK Häckeniä vastaan: ”Erityisen vaikuttavaa on, miten hän noin nuorena pelaa haastavassa roolissa, käyttäytyy niin kypsästi ja pitää pelinsä yksinkertaisena.” Ei turhaa kikkailua, ei sirkustemppuja – vaan rakennetaan peliä kuin kivitaloa: ensin perustukset, sitten kerros kerrokselta ylöspäin.

Siirtodraamaa, italialaista mallia

Siltasen tulevaisuudesta ei käydä vain kahden seuran välistä kättä vääntävää keskustelua. Djurgården ei ole valmis luopumaan aarteestaan kevyin perustein. Huhuja on ilmassa: muita ruotsalaisseuroja, ehkä Keski-Eurooppa. Mutta nyt, kun Comon kiinnostus on muuttunut konkreettiseksi, peli on differentti.

Italia ei tee siirroista vain urheilullisia päätöksiä. Siellä ne ovat täyttä draamaa. Päivällispöydissä kuiskitaan, kokouksissa nyökätään. Kulissien takana siirrellään nappuloita kuin shakkilaudalla. Siirtoneuvottelut voivat olla kuin italialainen elokuva – pitkiä katseita, espressoja ja lupauksia, joita ei välttämättä kirjata ylös.

Suomalaisessa jalkapallossa tällaiset hetket ovat usein käännepisteitä. Jari Litmanen lähti Ajaxiin ja muutti uransa mittakaavan. Sami Hyypiä siirtyi Willem II:sta Liverpooliin ja nousi kapteeniksi. Tällaiset valinnat eivät ole vain nimi paperilla – ne voivat olla ensimmäinen luku legendassa.

Panoksena tulevaisuus

Siltanen on vasta 18-vuotias. Mahdollisuus hypätä suoraan Serie A:han on kuin astua vuoristopolulle, joka saattaa johdattaa huipulle – tai syöksyä alas, jos askel lipsuu.

Comon viime kausi osoitti, mitä seura tavoittelee: he eivät nousseet Serie A:han pelkästään selviytymään, vaan sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Tämä on kunnianhimoa, joka voi nostaa nuoren pelaajan lentoon – tai koetella hänen jokaisen hermonsa.

Italia ei armahda. Puolustajat elävät kovuudesta ja yleisö odottaa täydellistä suoritusta. Mutta jos nuori sopeutuu, ymmärtää pelin rytmin ja kasvaa – italialaiset osaavat rakastaa koko sydämellään.

Sankarin portilla

Tunnelma on kuin antiikin myyteissä. Nuori soturi seisoo portilla, jonka takana on areena. Historia kuiskaa: “Onko sinusta siihen?” Toisella puolella odottavat mahdollisuudet ja vaarat – Fàbregasin kirkas visio, Como-järven peilityyni pinta, Italian kaupunkien sykkivä ja kaoottinen rytmi.

Toisaalta siellä on myös epäonnistumisen mahdollisuus – jos aika tai paikka eivät ole oikeat. Jokainen katse palavissa neuvottelupöydissä, jokainen sana ja kädenpuristus voi kääntää suunnan.

Entä jos…

Mihin väreihin Siltanen lopulta pukeutuu? Djurgården voi pitää hänet vielä vuoden – kiillottaa timantin kirkkaammaksi ennen sen päästämistä maailmalle. Mutta yhtä hyvin hän voi olla ensi kaudella Fàbregasin alaisuudessa – ja silloin suomalaisilla on syy valvoa myöhäisiin Serie A -iltoihin seuraten omaa poikaa kirkkaissa valoissa.

Miten tämä tarina päättyy, sitä kukaan ei vielä tiedä. Mutta on selvää, että tämä hetki tulee jäämään Siltasen mieleen. Kun ura aikanaan kaartuu huipuilta uusiin haasteisiin, hän saattaa muistaa juuri tämän elokuisen tunteen – sen mahdollisuuden kääntää elämä uuteen suuntaan.

Me seuraajat olemme kuin muinaisen teatterin yleisö. Hiljaa ja keskittyneenä odotamme hetkeä, jolloin päähenkilö astuu näyttämölle.

Matias Siltanen. 18 vuotta. Lahdesta. Comon rannoille vai vielä yhdeksi vuodeksi Tukholmaan? Kun Italia on hereillä ja Como-järvi heijastaa yön valoja, tämä tarina on vasta alussa.