Luis Suárez draaman ja skandaalien varjossa uran huiput ja haavat jalkapallon näyttämöllä

Jalkapallo ei ole vain peli. Se on teatteri, jossa katsomot täyttyvät toivosta, vihasta, rakkaudesta ja pettymyksestä. Kaksi katsojaa voi nähdä saman hetken täysin eri tavoin: yhdelle maali on lahja, toiselle se on tappion tuoma syvä haava.

On pelaajia, jotka kulkevat kenttää pitkin hiljaisina työläisinä, tehden osansa ja kadoten taustalle. Ja sitten on Luis Suárez. Hän ei ole koskaan ollut neutraali hahmo. Hänestä on kirjoitettu sekä sankarina että paholaisena, mutta kumpikaan rooli ei täysin sovi. Hänen jättämänsä jälki on yhtä aikaa kirkas ja tuhoisa, kuin tulen polttama maisema.

Finaali, joka syttyi tuleen loppuvihellyksen jälkeen

Elokuun lopussa Inter Miami kohtasi Seattle Soundersin Leagues Cupin finaalissa. Lopputulos 0–3 oli jo itsessään katkera pettymys — turnaus oli paperilla kirjoitettu Lionel Messin ja hänen ystäviensä kruunuksi. Mutta varsinainen näytös alkoi vasta pelin päätyttyä.

Raporttien mukaan Suárez menetti malttinsa. Hänen kerrottiin väitelleen pelaajien kanssa, tönineen vastustajia ja jopa tarttuneen Obed Vargasia kurkusta. Vierellä nähtiin Sergio Busquets, yhtä lailla menneiden vuosien tähti, tönimässä toista pelaajaa. Kaiken huipuksi Suárez sylkäisi Inter Miamin turvahenkilöä Gene Ramirezia kasvoihin. Jalkapallossa sylkäisy ei ole vain huono käytös – se on rituaalinomainen loukkaus, joka painuu muistiin syvemmälle kuin yksikään maali.

Raskas päätös uran iltahämärässä

Leagues Cupin kurinpitoelin ei aikaillut. Suárez sai kuuden ottelun pelikiellon. Päätös iskee erityisen raskaasti hetkeen, jolloin mies on jo 38-vuotias ja hänen uransa näyttää viimeisiä kirkkaita hetkiä. Ja vaikka rangaistus kuuluu virallisesti cupiin, MLS voi vielä laajentaa seuraamuksia.

Historia toistaa itseään

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Suárez on joutunut kohun keskiöön. Hänen uransa on ollut yhtä aikaa mestarillisten maalien ja kohujen sarja:

• Liverpoolin vuodet: rasismisyytökset ja pelikiellot
• Puremiskohut: Ivanović, Chiellini, Bakkal – groteski tarina hyökkääjästä, joka puri tietään eteenpäin
• Vuoden 2014 MM: Chiellinin purenta teki hänestä koko maailman silmissä traagisen hahmon

Ihmisten silmissä Suárez on jäänyt historiaan hahmona, joka ei täysin hallitse omia impulssejaan. Lahjakkuus ja tragedia kulkevat hänen tarinassaan käsi kädessä.

Suuruus ja varjo

On mahdotonta väittää, että Suárez olisi vain pahantekijä. Hän on myös mies, joka teki satoja maaleja Barcelonan ja Liverpoolin riveissä, muodosti legendaarisen kolmikon Messin ja Neymarin kanssa ja auttoi nostamaan Uruguayn moderniin huippujalkapalloon.

Kuitenkin aina kun valo osui hänen uraansa, se loi myös varjon. Hän on jalkapallon moderni Akilleus: jalka terästä, sydän liekkiä, mutta yksi heikkous, joka paljastaa kohtalokkaan haavan kerta toisensa jälkeen.

Anteeksipyynnöt, jotka menettävät painoaan

Tapahtumien jälkeen Suárez julkaisi anteeksipyyntönsä Instagramissa. Monille se kuulosti tutulta. Kaava on sama: hetki raivoa, kohu ja lopulta sanat, jotka kaikuvat jo väsyneinä. Kuinka monta kertaa hän voi rakentaa samaa sykliä? Kuinka monta kertaa maailma antaa anteeksi?

Kysymys, joka jää ilmaan

Jääkö Suárez historiaan ensisijaisesti yhtenä aikansa tehokkaimmista hyökkääjistä vai pelaajana, jonka nimeen aina liitetään sanat “pureminen”, “sylkeminen” ja “draama”? Aika hämärtää maalit, mutta kohut tuntuvat kaivertuvan syvemmälle.

Lopuksi

Suárezin tarina on muistutus siitä, ettei jalkapallo tarjoa vain täydellisiä sankaritarinoita. Se paljastaa koko ihmisyyden kirjon: sen, mikä on kaunista, ja sen, mikä on rumaa. Messi jää historiaan taikurina, Ronaldinho taiteilijana – mutta Suárez on hahmo, jota emme voi täysin määritellä. Hän on sankari ja tragedian päähenkilö samassa kehossa, mies, joka taisteli myös itseään vastaan.

Ehkä juuri siksi hän jää mieleemme. Ei siksi, että hän olisi ollut virheetön, vaan siksi, että hän oli niin inhimillisen ristiriitainen.