Charles Sagoe Jr ja rohkea päätös odottaa – tarina identiteetistä ja tulevaisuuden suunnasta Arsenalin nuorelta tähdeltä
Lontoon syksy ei petä koskaan. Se on yhtä aikaa kaunis ja kylmä, täynnä sameaa valoa, joka nousee Thamesilta kuin hengitys menneisyydestä. Emirates Stadiumin metallinen siluetti kimaltelee sateessa kuin modernin gladiaattoriareenan muuri. Siellä, Arsenalin nuorten joukossa, treenaa nuorukainen, jonka nimi on viime aikoina jäänyt monen mieleen – Charles Sagoe Jr.
Hän on 21-vuotias laitahyökkääjä, jolla on nopeus jaloissaan ja tulevaisuus käsissään. Silti häntä ei nostettu otsikoihin tällä kertaa maalin tai loistavan suorituksen vuoksi, vaan päätöksen takia: Sagoe Jr. päätti olla vielä vastaamatta maajoukkuekutsuun, jota moni muu hänen asemassaan olisi pitänyt elämänsä tilaisuutena.
Tämä ei ole pelkkä urheiluuutinen. Tämä on tarina odotuksesta, identiteetistä ja rohkeudesta pysähtyä, kun kaikki ympärillä käskevät juosta.
Kolmen maan tarina
Charles Sagoe Jr. on kuin kartta kolmesta maailmasta. Hän syntyi Englannissa, hänen isänsä on Ghanasta, ja äidillään on juuret Liberiassa. Kolme maata, kolme mahdollista lippua, ja yksi nuori mies, joka yrittää selvittää, missä hänen sydämensä sykkii eniten.
Liberian maajoukkue tarttui ensimmäisenä puhelimeen. He halusivat hänet – nuoren, lahjakkaan, Englannissa koulitun hyökkääjän. Se oli kunnianosoitus ja mahdollisuus. Moni olisi sanonut kyllä ilman epäröintiä, mutta Sagoe Jr. ei vastannut heti. Hän ei halunnut tehdä päätöstä kiireessä.
“Ei vielä”, hän sanoi hiljaa. Ei torjuntana, vaan lupauksena itselleen: että kun se aika koittaa, hän tekee päätöksen sydämellään, ei paineen alla.
Arsenalin hiljaiset illat
Arsenalin akatemia on kuin pajavasaran alla kipinöivä työpaja – paikka, jossa ikikuumat unelmat muuttuvat muotoonsa. Sagoe Jr. on yksi niistä, joita Mikel Artetan valmennus on muovannut kärsivällisesti. Kolme maalia ja kolme maalisyöttöä seitsemässä U21-ottelussa eivät ehkä pysäytä otsikoita, mutta todellinen työ tapahtuu muualla: hiljaisissa harjoituksissa, joissa hiki ja hiljaisuus tekevät yhteistyötä.
Tällaisina hetkinä hän miettii, missä on hänen paikkansa – kentällä ja elämässä. Onko hän enemmän lontoolainen vai afrikkalainen? Voiko ihminen todella valita vain yhden juuren, jos hänen verensä puhuu monella murteella?
Kun päätös muuttui myrskyksi
Sitten se tapahtui. Sana kieltäytymisestä levisi. Sosiaalinen media syttyi – jotkut syyttivät ylimielisyydestä, jotkut puolustivat kypsyyttä. Mutta kenellekään ei ollut kysytty, miltä tuntuu olla 21 ja päättää asioista, jotka voivat muuttaa koko tulevaisuuden.
Sagoe Jr. halusi ensin varmistaa paikkansa seurajoukkueessa ennen kuin sitoutuu kansainvälisiin väreihin. Se on ymmärrettävää, mutta jalkapallo ei aina tunne ymmärrystä. Yhdessä hetkessä voit olla otsikoissa, seuraavassa unohdettu nimi. Hän tietää sen – ja ehkä juuri siksi hän haluaa astua seuraavan askeleensa omilla ehdoillaan.
Uusi vuosi tuo mukanaan siirtoikkunan, ja spekulointi alkaa:
- Lähteekö Sagoe Jr. lainalle etsimään peliaikaa?
- Näkeekö Arteta hänessä seuraavan tähden vai lupauksen, joka vielä odottaa hetkeään?
Sankaruus, joka kasvaa varjoissa
Kun nuori pelaaja kieltäytyy maajoukkuekutsusta, häneen liimataan helposti epäilyksen varjo. Mutta joskus juuri varjoissa ihminen kasvaa. Sagoe Jr. ei ole piilossa – hän valmistautuu. Hän tietää, että ennen kuin voi sanoa “kyllä”, täytyy ensin ymmärtää, mitä “kyllä” todella tarkoittaa.
Se on kypsyyttä, jota ei voi kiirehtiä. Kuten kreikkalaiset tarinat opettivat, jokaisen sankarin täytyy ensin eksyä omaan labyrinttiinsa ennen kuin hän löytää ulos. Sagoe Jr:n labyrintti on täynnä futiskenttiä, kansallisia lippuja ja valintoja, jotka repivät rintaa, mutta rakentavat samalla tulevaa.
Tulevaisuus siintää sumussa
On helppo kuvitella se hetki: ruudut ympäri maailmaa, Sagoe Jr. nostaa kätensä ilmaan maalin jälkeen. Ehkä hänen paidassaan on Englannin leijona. Ehkä Ghanan värit. Ehkä Liberian tähti. Tai ehkä Arsenalin syvänpunainen.
Mutta mikä se väri sitten onkin, yksi asia on varma – kun se aika tulee, kyse ei ole sattumasta. Se on harkittu päätös, rakennettu hikisistä illoista, epäilystä ja halusta tehdä asiat oikein. Sagoe Jr. ei sanonut “ei” unelmalleen. Hän sanoi “ei vielä”.
Ja joskus se on rohkein mahdollinen vastaus.
Leena Korpelainen on urheilutoimittaja, joka uskoo, että jokainen peli kertoo enemmän ihmisyydestä kuin tulostaulusta.